Duodje- ja dáiddaindustriijasuorggi vuođđodutkkus, artesána

Duodje- ja dáiddaindustriijasuorggi vuođđodutkkus | Duodjesuorgi | Garra duojit

Dipma- ja garradujiid suorggis oahppi bargama vuolggasadjin lea su iežas sohka/servodat ja guovlu duodjekultuvrras. 

Oahpuid vuosttamuš jagi dutkosa oasis “Duodjebuktaga válmmašteapmi, 45 oč” váldodeaddu lea duodjemateriálaid gieđahallamis ja vuođđoteknihkaide oahpásmuvvamis sihke kultur- ja gielladiđolaš doaibmamis. 

Molssaevttolaš dutkosa osiin oahppi čiekŋuda árat máhtu ja oahpásmuvvá materiálaide, bargovugiide ja –teknihkaide ja bargá áššehasa dárbbuid mielde. Oahppis lea vejolašvuohta ovdamearkka dihtii oahpásmuvvat iežas soga biktasiidda, čiekŋudit máhtu siste- ja náhkkebargguin, gođđimis jna. dahje stuđeret fitnodatdoallama ja buvttan dahkama. Oahppi sáhttá lagašoahpahusa lassin skáhppot máhtu juogo bargoeallimis dahje iehčanas fidnuin, ovdamearkka dihtii oahppi ruovttuguovllus.

Duodje- ja dáiddasuorggi bákkolaš dutkosa oassi “Buttan dahkan ja máhtus informeren, 10 oč” čađahuvvo oahpuid loahppamuttus juogo 2. dahje 3. lohkanjagi. 

Sámegiela oahput  

  • Sámegiella álgooahppun čađahuvvo oahpuid 1. ja 2. jagi dutkosa molssaevttolaš oassin. Viidodat 5-12 oč 
  • Sámegiella eatnigiellan čađahuvvo oahpuid 2. jagi dutkosa oktasaš osiin.  
  • Sámegiella nubbin giellan čađahuvvo oahpuid 2. jagi dutkosa oktasaš osiin.   
  • Duodjesuorggi bákkolaš dutkosa oassái “Duodjebuktaga válmmašteapmi” gullet duodjesuorggi ámmátsánit iežas gielladáiddu mielde. Čađahuvvo vuosttamuš jagi. 

Ohcaneavttut

  • Ohcci galgá oassálastit oahppolágádusa lágidan sisabeassaniskosii.
  • Dipma dujiid suorggis oahppi bargama vuolggasadjin lea su iežas sohka, servodat ja guovlu duodjekultuvrras.

Oahpahanvuohki

Lagašoahpahus. Oahppi persovnnalaš máhtu gárgehanplána mielde oahpahus sáhttá vejolaččat leat maiddái eahkediid ja vahkkoloahpaid áigge.

Ohcci galgá oassálastit oahppolágádusa lágidan sisabeassaniskosii. Iskkus sisttisdoallá bargobihtáid maid galgá máhcahit poastta bokte ja jearahallama mii ollašuhtto gáiddusin. Sáhtát oažžut dohkkehuvvon iskosis 1-10 čuoggá. Juos ovtta bargobihtás oažžu 0 čuoggá, lea iskosa ollislaš boađus 0. Hilgojuvvon iskkus lea eastta oahppin válljemii (0 čuoggá dahje ii oassálastán iskosii).

 

Dutkosa viidodat lea ollislašvuođas 180 oahppočuoggá. Dutkkus čoggo ámmátlaš dutkosa osiin (145 oč) ja oktasaš dutkosa osiin (35 oč).


Bákkolaš dutkosa oasit 55 oč  

  • Buvttan dahkan ja máhtus informeren, 10 oč
  • Duodjebuktaga válmmašteapmi, 45 oč

Molssaevttolaš dutkosa oasit 90 oč   

  • ​Oahppi persovnnalaš máhtu gárgeheami plána (PMGP) mielde  

Oktasaš dutkosa oasit 35 oč   

  • Gulahallan- ja vuorrováikkuhusdáiddut  
  • Matemáhtalaš-luonddudieđalaš máhttu
  • Servodat- ja bargoeallindáiddut

Lassedieđut dutkosa čoggomis ja dutkosa osiin: Duodje- ja dáiddaindustriijasuorggi vuođđodutkkus, e-vuođustusat

Duodjesuorggi čađahan artesána máhttá skáhppot ja ávkkástallat duodjesuorggi kulturdieđu barggustis. Son máhttá skáhppot ja ovdagieđahállat duodjesuorggi materiálaid luonddu lunddolaš birrajođu ja lohpemeannudemiid mielde. Son máhttá plánet ja válmmaštit duodjesuorggi buktagiid, plánet iežas barggus ja skáhppot dieđu iežas suorggi birra máŋggabealagiid. Son geavaha barggadettiinis sámegielat ámmátsániid. Duodje- ja dáiddaindustriijasuorgái lea dábálaš estehtalaš, visuálalaš ja kulturmáhtu, giehtadáiddut ja fitnodatdoaibman. 

Barggut, main dutkosa čađahan olmmoš sáhttá bargat

Duodjesuorggi čađahan artesána sáhttá bargat fitnodatdoallin dahje suorggi bargguin buktaga plánen- ja válmmaštanbargguin, stivrendoaimmas, áššehasbálvalusas ja vuovdinbarggus.

Duodje- ja dáiddaindustriijasuorggi čađahan artesána bargá suorggis kvalitehtamerrosiid mielde. Son dovdá suorggi njuolggadusaid, suorggi láhttenvugiid ja suvdilis gárggiideami vai sáhttá válmmaštit buktagiid dahje bálvalusaid áššehasaide.

Áigeguovdilis skuvlejumiide ohcan skuvlenkaleandaris

Saamenkäsityön osaamisalan suuntautumisvaihtoehdot

  • Čikŋageađgi ja metállasuorgi

    Čikŋageađggi ja metállasuorggi oahpuid vuođđodutkosis vuosttamuš jagi váldodeaddu lea sámečiŋain ja vuođđoteknihkain nu geađgebargguin go metállabargguin. Nuppi jagi álggus oahppit válljejit oahpuid beroštumiidis mielde, vajálduhtekeahttá muhtun buohkaide oktasaš vuođđohárjehusaid.

  • Dipma duojit

    Dipma dujiid suorggis oahppi bargama vuolggasadjin lea su iežas sohka/servodat ja guovlu duodjekultuvrras.

  • Garra duojit

    Garradujiid skuvlejumis váldomateriálan leat bohcco čoarvvit ja dávttit, soagi báhkit ja earát muorramateriálat ja stálli mii geavahuvvo bargobiergasiid válmmašteapmái. Skuvlejumis oahppat geavahit viidásit sierra teknihkaid materiálaid ávnnasteapmái ja doarjut oahppi iežas hábmengiela ja ámmátidentitehta gávdnamis. Suorggi sáhttá stuđeret vuođđodutkkus-, ámmát- dahje spesiálaámmátdutkkusskuvlejumiin.