Vásttolašvuohta ja suvdilvuohta Sámi oahpahusguovddážis

Sámi oahpahusguovddážis vásttolašvuođa ja suvdilvuođa vuođđun leat sápmelaš máilmmigovva, kultuvrralaš bistevašvuohta ja guovllu ealaskasvuođa nannen. Min doaimma vuolggasadjin lea, ahte suvdilvuohta ii oaivvil dušše ovddasvástádusa birrasis, muhto maiddái gielalaš, kultuvrralaš, sosiálalaš ja ekonomalaš suvdilvuođa. Dán ollisvuođa govvida sápmelaš jurddašeapmái mihtilmas birgejupmi-doaba, mas guovddážis lea doarvái buorre birgenláhki, nákca eallit ja bargat iežas birrasis suvdilis vugiin ja maid vuostevurolašvuohta luondduin, servošiin ja boahttevaš buolvvaiguin.

Midjiide lea dehálaš, ahte suvdilvuohta oidno buot min doaimmain oahpahusas oahppanbirrasiidda, jođiheamis árgga geavadagaide. Birgejupmi-jurddašeapmi lea maiddái okta oahppolágádusa dehálamos árvvuin. Mii gáhttet searvvušlašvuođa, árktalaš guovllu ovttasbarggu, ja árbedieđu sirdima sohkabuolvvas nubbái. Dat oaivvilda geavatlaččat earret eará dan, ahte oahppat barggu, ovttas áicama ja geavatlaš bargui oassálastima bokte, seammás go eamiálbmoga njálmmálaš árbediehtu gáhttejuvvo ja sirdojuvvo ovddosguvlui muitaleami, ovdamearkka čájeheami ja searvvušlaš oahppama bokte.

Min ulbmilin lea nannet stuđeanttaid návccaid doaibmat iežaset eallimis, servošis ja bargoeallimis vugiin, mii ovddida ealli sámekultuvrra bistevašvuođa ja suvdilis boahttevuođa.

Suvdilvuođa ovddideaddji prošeavttat ja guoibmevuođat

Sámi oahpahusguovddáža álbmogiidgaskasaš ovttasbarggu ja prošeaktadoaimma ulbmilin lea seailluhit, doarjut ja ovddidit sámiid ja eará davvi eamiálbmogiid gielaid, kultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid. Maŋimuš golmma logijagi áigge mii leat leamaš mielde badjel 60 prošeavttas, ja máŋggain dain prošeavttain suvdilvuođas leamašan mearkkašahtti rolla. 

Min prošeaktadoaimma birra sáhtát lohkat eanet dás.
 
Mii háliidat iežamet suvdilis ovdáneami barggus vuhtiiváldit árktalaš guovlluid oaidninčiega. Mii háliidat diehtit mo min doaimmat váikkuhit birrasii ja servodahkii ja ipmirdit maiddái dálkkádatnuppástusa máŋggalágan váikkuhusaid, maid mii deaivat. Sustainable development in VET in the Arctic  -prošeavttas mii leat kárten min oahppolágádusa suvdilis ovdáneami dárbbuid ja doaimma dási iežamet vuolggasajiin ja vuhtiiváldán seammás ekologalaš, ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš suvdilvuođa. Min mihttomearrin lea ovddidit olles bargoveaga suvdilvuođamáhtu ja nannet ámmátidentitehta suvdilis boahttevuođa huksejeaddjin. 
 
Sámi oahpahusguovddáš oassálasttii Oahpahusráđđehusa suvdilvuohtaindikáhtoriid vuosttas diehtočoaggimii giđđat 2026. Suvdilvuohtaindikáhtorat govvidit suvdilvuohtabarggu dálá dili ja dan, man guvlui ámmátlaš skuvlejupmi lea ovdánan. Sáhtát oahpásmuvvat Oahpahusráđđehusa raportii dás.

Sámi oahpahusguovddáš gullá ámmátlaš skuvlejumi Kartalla på Kartan -fierpmádahkii ja mii leat doaibman fierpmádaga ráđđádallangotti lahttun čavčča 2025 rájes. Fierpmádat doalvu ámmátlaš skuvlejumi suvdilvuohtakárttá geavatlaš bargui ja doarju ja čalmmustahttá oahppolágádusaid ja daid bargoguimmiid ja maid ámmátolbmuid rolla suvdilvuohtanuppástusas.

Suvdilvuođa mearkalogut

SOG ja doaibmalanjain vástideaddji Senaatti-kiinteistöt čuvvot jeavddalaččat doaimma birasváikkuhusaid ja energiijagolahusa.

Doaibmalatnjaođastusaid árvvoštallon birasváikkuhusat:

• Sajigeavaheami beavttálmahttin geahpeda luoittuid (~65 000 kg CO₂/jahki)
• Doaibmasajiid ovttasteapmi geahpeda vuodjima (~40 000 km/6 300 kg CO₂/jahki)
• Háhkamat geahppánit doaimmaid čohkkema geažil
• Oktasašsajiid mearri lea geahpeduvvon doaimmaid čohkkema geažil

Máhcahatjearahallamiid bohtosat (2025):

• 4,6/5 – Oahppolágádus ovddida suvdilis ovdáneami ja vásttolašvuođa (bargoeallinmáhcahat)
• 4,6/5 – Válmmašvuođat doaibmat ámmátsuorggis suvdilis ovdáneami mielde (stuđeantamáhcahat)
• 4,4/5 – Stuđeanttaid buresveadjin (stuđeantamáhcahat)

Doaimmat gierdogeavaekonomiijas (2025):

• Kiertonet-vuovdin doarju, ahte resurssat geavahuvvojit viisát 
• Sestojuvvon 22 890 kg luondduriggodagat
• Garvojuvvon 4 340 kg CO₂-luoittut

Ovdamearkkat min árgabeaivvi suvdilvuođadaguin

• Sámegielaid ja kultuvrra gáhtten
• Árbevirolaš máhtu sirdin boahttevaš buolvvaide
• Árktalaš doaibmabiras ja kultursensitiivvalašvuohta mielde oahpahusas
• Sámekulturoahput gullet buot dutkkusskuvlejumiide
• Oktasaš virkkosmahttibeaivvit stuđeanttaide ja bargovehkii
• Ođasmuvvi energiija máŋggabealat geavahus (eanaliekkas, beaivváš, pellet)
• Sesoŋŋa- ja lagašborramuša geavaheapmi ovdasajis, biebmojávkama geahpedeapmi nu unnin go vejolaš
• Beavttálmahttojuvvon doappasirren oahppolágádusas ja ásodagas
• Kemikálakeahtes čorgen aktiivačáziin
• Oktasaš ođđasit ávkkástallan- ja dávviriid lonuhanbáiki
• Ođđasit ávkkástallon materiálaid geavahus oahpahusas (omd. silba)
• Liigebuktagiid ávkinatnin ja materiálaid ođđasit geavaheapmi (omd. buvttadanrusttet, duodjesuorggit)
• 67 % bargoveagas lea čađahan Láidehus suvdilis ovdáneapmái -kurssa (dilli 9/2026)

Lassedieđut

Jos dus leat gažaldagat min vásttolašvuohta- dahje suvdilvuohtabarggus, váldde oktavuođa midjiide.