Ovttasbargu bargoeallimiin
Bargoeallimiin dahkkojuvvon ovttasbarggu mihttomearrin lea ealaskas ja bistevaš dialoga bargoeallima ja oahppolágádusaid gaskkas. Oahppofálaldagas vuhtiiváldojuvvojit bargomárkaniid nuppástusat ja daid ávašteapmi oahpuid plánemis. Oanehisskuvlejumit heivehuvvojit bargoeallima dárbbuide. Sámi oahpahusguovddáža vuosttamuš bargun lea vástidit sámeálbmoga árbevirolaš ja ođđa ealáhusaid ovddidandárbbuide lágidemiin skuvlejumi ja ovddidemiin guovllu barggolašvuođa.
Oahppobirrasat
Bargoeallima nuppástusat gáibidit oahppolágádusain dan, ahte dat olles áigge ovddidit oahpahusa ja oahppolágádusa oahppobirrasiid. Oahppan dorjojuvvo atnimin ávkin maiddái oahppobirrasiid eará sajiin – bargosajiid, museaid, luonddu, dáhpáhusaid, oahppomátkkiid jna. Bargoeallimis dárbbašahtti dáidduid oahppamii dárbbaša maiddái áššehasaid, earálágan bargoneavvuid ja -rusttegiid ja sajiid bargamii.
Váldit millosit vuostá oktavuođaváldimiid bargoservošiin. Gánneha váldit roahkkadit oktavuođa oahppolágádussii ja fállat oahppovejolašvuođaid iežas bargosajis/organisašuvnnas/suorggis.
Ovttasbargo-/oahppiprošeavttat
Bargosajit ja organisašuvnnat sáhttet leat ovttasbarggus oahpahusguovddážiin earálágan oahppibargguin ja oahpuide láktasan prošeaktabargguin. Oktasaččat sáhttit lágidit dáhpáhusbeivviid, vuovdin- dahje meassodáhpáhusaid jna. Jo árbevierrun šaddan Ijahis Idja, Heargegonagasvuodjimat, Skábmagovat ja fitnodatdolliid beaivi leat buorre ovdamearkkat lihkostuvvan ovttasbarggus bargoeallimiin.
Bargoeallinmáhcahat
Čoaggit bargoeallinmáhcahaga riikkaviidosaš máhcahatjearahallamiin. Máhcahatjearahallan sáddejuvvo buot bargosajiide, main leat leamaš oahpposoahpamuš- dahje skuvlensoahpamušoahppit. Bargoeallinmáhcahat ii árvvoštala oahppi, muhto skuvlejumi lágideaddji ja máhcahatgažaldagaid temát láktasit áššehasvuđđui, soahpamušprosessii, bagadeapmái ja doarjagii sihke váikkuhusaide ja kvalitehtii. Bargoeallinmáhcahat doallá sisttis guokte sierra jearahallama, main nubbi lea oaivvilduvvon bargosadjebagadeaddjiide ja nubbi bargosaji kontáktaolbmuide.
Jearahallan bargosadjebagadeaddjái
Jearahallan bargosadjebagadeaddjái sáddejuvvo oahppi bargohárjehallama maŋŋá skuvlen- dahje oahpposoahpamušas nammaduvvon ovddasvástideaddji bargosadjebagadeaddjái. Jearahallama sáddejeaddji lea Oahpahushálddahus.
Bargosadjejearahallan
Bargosadjejearahallan ollašuhttojuvvo guktii jagis. Jearahallan sáddejuvvo skuvlen- dahje oahpposoahpamušas nammaduvvon bargosaji ovddasteaddjái. Jearahallama sáddejeaddji lea oahppolágádus.
Jearahallama bohtosiid ávkkástallan
Máhcahagaid bohtosiid vehkiin sáhttit ovddidit doaimmaideamet vástidit bargoeallima dárbbuid ain buorebut ja nannet divrras ovttasbarggu bargoeallimiin. Giitit juohkehačča máhcahagas! Riikkaviidosaččat jearahallamiid bohtosat adnojuvvojit ávkin ámmátlaš skuvlejumi ovddideamis ja kvalitehta sihkkarastimis ja ággan ruhtadeami rehkenastimis. Anonyma bohtosiid sáhttá guorahallat oahpahushálddahusa Vipunen-statistihkkabálvalus.
Lassedieđuid bargoeallinmáhcahagas ja dan ollašuhttimis addet bargoeallimis oahppama bagadeaddji oahpaheaddjit ja veahkkerektor.
Oahpposoahpamuš
Oahpposoahpamušskuvlejupmi lea ámmátlaš skuvlejupmi mii vuođđuduvvá mearreáigásaš bargogaskavuhtii, mas bargoaddi skuvle juogo ođđa dahje jo barggus lean bargi. Máhtu man bargosajiin oažžu lea vejolaš dievasmahttit earáin oahppobirrasiin, ovdamearkka dihtii oahppolágádusas. Oahppi bargoáigi galgá leat vahkus gaskamearalaččat unnimustá 25 diimmu.
Oahpposoahpamušskuvlejumiin sáhttá stuđeret seammá ámmátlaš vuođđodutkosiid, ámmátdutkosiid ja spesiálaámmátdutkosiid go skuvlejumis oahppolágádusas. Lassin oahpposoahpamušskuvlejupmi fállá valjis vejolašvuođaid skáhppot lasseskuvlejumiid. Maiddái fitnodatdoallái sáhttá ordnet oahpposoahpamušskuvlejumi su iežas fitnodagas.
Lassedieđut: oppisopimusesittely.pdf
Guoibmesoahpamušat
Oahppolágádusat sáhttet čatnat ovttasbargosoahpamušaid fitnodagaiguin/bargosajiiguin/organisašuvnnaiguin/servošiiguin. Ovttasbargu vuođđuduvvá oktasaš, oktasaččat sohppojuvvon mihttomearrái. Ovttasbargu lea vihkkedallojuvvon, luhtolaš, konkrehtalaš ja lotnolas doaibman, mas guktot oassebealit ožžot ávkki. Ovttasbarggus sáhttit ovttastit ee. máhttima ja ámmátdáiddu, kontávttaid, barggu, dáhpáhusaid, sajiid, prošeavttaid.
Gárvvistit ovttasbargui oktasaš mihttomeriid ja ovttasbargosoahpamuša, masa oassebealit čatnasit.
Oahpaheaddjiid bargoeallináigodagat
Oahpaheaddjiid bargoeallináigodagat leat dehálaš oassi ámmátlaš skuvlejumi bargoeallinovttasbarggus. Bargoeallináigodagas oahpaheaddjiid ámmátdáidu ovdána ja bargoeallinoktavuođat buorránit ja vejolašvuođat bargosajis dáhpáhuvvan skuvlejumi ja máhttima duođašteami ollašuhttimii ahtanuššet. Bargoeallináigodagaid ollašuhttin sáhttá lea máŋggahámat ja dat vuogáiduvvá bargoeallináigodahkii vuolgi olbmo, suorggi ja gažaldatvuloš bargosaji dárbbuide.
Oahpaheaddjiid bargoeallináigodagas ollašuvvá oahpaheaddji máhttima ovdáneapmi albma bargobirrasis. Oahpaheaddjiid bargoeallináigodagat leat plánavuložat ja dihtomielalaččat. Mihttomeriin sohppojuvvo ovttas bargosajiin.
Oahpaheaddjiid bargoeallináigodagaid sáhttá atnit ávkin nu, ahte oahpaheaddji lea seamma bargoeallináigodagas go oahppi. Dalle oahpaheaddji sáhttá bagadit oahppi gii lea oahppamin barggus ja bagadit bargosadjebagadeaddji ja skuvlet bargosaji bargiid nuba bargit sáhttet oažžut bargosadjebagadeaddji skuvlejumi bargosajistis.