Oahpuid plánen ja čuovvun PMOV/HOKS

Persovnnalaš máhtu ovddidanplána dahje PMOV (suom. HOKS) gárvvistuvvo oahpuid álggus ovttas ofelaš-bagadalliin ja dat beaiváduvvo olles oahpuid áigge. PMOV/HOKS veahkeha studeantta áddet dutkosa ráhkadusa, plánet oahpuid ja čuovvut daid ovdáneami.

PMOV/HOKSs čielggaduvvo, dovdájuvvo ja mieđihuvvo vejolaš árat skáhppojuvvon máhttu. Dovddastuvvon oahput dolvojuvvojit Wilma oahppočađahanregisttarváldosii, man maŋŋá plánejuvvo, maid, mo ja makkár áigetávvaliin studeanta skáhppo máhtu skuvlejumi gelbbolašvuođamihttomeriid vuođul. Studentii čoahkkana persovnnalaš oahppobálggis su iežas mihttomeriid ja oahpuid válljenávdnasiid vuođul. 

PMOV/HOKSii merkejuvvojit maiddái sierra doarjaga dárbbut ja vejolaš spiehkkaseamit dutkosa vuođuštusain. Oassin PMOV/HOKSa gárvvistuvvo dárbbu mielde plána sierra doarjaga dárbbus.

PMOV/HOKS sisttisdoallá maiddái karriearaplána, mas studeanta ásaha iežas mihttomeriid, sávaldagaid ja vugiid daid olaheapmái. Mii movttiidahttit ja doarjut oahppi suokkardallat iežas gievravuođaid ja ráhkadit karriearabálgá iežas beroštumiid mielde.

Ámmátlaš oahpuiguin seammá áigge sáhttá čađahit maiddái logahatoahpuid ja juoba golmmageardásaš dutkosa (ámmátlaš vuođđodutkkus, stuđeantadutkkus ja olles logahaga lohkanmearri). Čađahuvvon logahatoahput dovddastuvvojit oassin ámmátlaš dutkosis ja nuppe gežiid.

Riikkaviidosaš stuđeantamáhcahat

PMOV/HOKSii laktása maiddái riikkaviidosaš stuđeantamáhcahat, masa studeanta vástida oahpuid álgomuttus ja loahpahanmuttus. Álgojearahallan sáddejuvvo, go PMOV/HOKS lea dohkkehuvvon vuosttamuš háve. Álgojearahallama gažaldagat laktásit oahpuid álggaheapmái, oahpuid dahkamii persovnnalažžan ja oahppanatmosferii. Loahppajearahallan sáddejuvvo dan maŋŋel go studeanta lea čájehan, ahte sus lea dat máhttin, mii gáibiduvvo dutkosa, dutkosa oasi dahje osiid čađaheapmái. Loahppajearahallama gažaldagat laktásit oahpuid dahkamii persovnnalažžan, máhtu skáhppomii, duođaštusaid ordnemii, studeantta buresveadjimii ja skuvlejumi váikkuhusaide.