Dáiddaindustriijasuorggi vuođđodutkkus, artesána

Dáiddaindustriijasuorggi vuođđodutkkus | Duodjesuorgi | Čikŋageađgi ja árvometálla

Oahpuid vuosttas jagi dutkosa oasis “Duoji duddjon, 45 mč” váldodeaddun leat silbaduoji sihke geađggi sadjima ja sámečiŋaid árbevirolaš teknihkat. Lassin 1. lohkanjagi áigge juohkehaš studeanta stuđere man nu sámegiela mii Suomas hállojuvvo (nuortalašgiella, anárašgiella, davvisámegiella) ja sámekultuvrra.   

“Duoji duddjon, 45 mč” -dutkosa oasi čađaheami maŋŋá guđege studeanttas leat persovnnalaččat válljejuvvon dutkosa oasit 90 mč veardde. Dáiddaindustriijasuorggis dutkosa osiid viidodat lea 15 mč dahje 45 mč.  

Konkrehtalaččat 1. lohkanjagi ámmátbargguid oahpuide gullet: 

  • ​Dorvvolaš doaibman bargobájiin
  • Silbaduodji: guottehat, suorpmas, geavlesuorpmas, boalut, solju, njeahcetboallu, graveren  
  • Geađgeduodji: jorbasadjin, vinjusadjin, geađgesuorpmas, geađgečeabetčikŋa  

Sámegielaid oahput    

  • Sámegiella álgooahppun čađahuvvo oahpuid 1. ja 2. jagi dutkosa molssaevttolaš oassin. Viidodat 5-12 mč.
  • Sámegiella eatnigiellan čađahuvvo oahpuid 2. jagi dutkosa oktasaš osiin.  
  • Sámegiella nubbin giellan čađahuvvo oahpuid 2. jagi dutkosa oktasaš osiin. 
  • Duodjesuorggi geatnegahtton dutkosa oassái “Duoji duddjon” gullet duodjesuorggi ámmátsánit iežas gielladáiddu mielde. Čađahuvvo vuosttas jagi. 

Ohcaneavttut 

  • Ohcci galgá oassálastit oahppolágádusa lágidan sisabeassaniskosii. 

Čuovvovaš álggaheapmi čakčat 2025.

Oahpahanvuohki

Lagašoahpahus. Studeantta persovnnalaš máhtu ovddidanplána (suom. HOKS) mielde oahpahus sáhttá vejolaččat leat maiddái eahkediid ja vahkkoloahpaid áigge. 

Ohcci galgá oassálastit oahppolágádusa lágidan sisabeassaniskosii. Iskkus sisttisdoallá bargobihtáid maid galgá máhcahit poastta bokte ja jearahallama mii ollašuhtto gáiddusin. Sáhtát oažžut dohkkehuvvon iskosis 1-10 čuoggá. Juos ovtta bargobihtás oažžu 0 čuoggá, lea iskosa ollislaš boađus 0. Hilgojuvvon iskkus lea eastta studeantan válljemii (0 čuoggá dahje ii oassálastán iskosii).

Dutkosa viidodat lea ollislašvuođas 180 máhttinčuoggá. Dutkkus čoaggana ámmátlaš dutkosa osiin (145 mč) ja oktasaš dutkosa osiin (35 mč).


Dutkosa geatnegahtton oasit 55 mč  

  • Buvttan ráhkadeapmi ja máhtus gaskkusteapmi, 10 mč
  • Duoji duddjon, 45 mč

Dutkosa váljaoasit 90 mč  

  • Studeantta persovnnalaš máhtu ovddidanplána (suom. HOKS) mielde  

Duktosa oktasaš oahput 35 mč   

  • Gulahallan- ja vuorrováikkuhusmáhttu 
  • Matemáhtalaš-luonddudieđalaš máhttu
  • Servodat- ja bargoeallinmáhttu 

Lassedieđut dutkosa čoagganeamis ja dutkosa osiin: Dáiddaindustriijasuorggi vuođđodutkkus, e-vuođustusat ​

 

Dáiddaindustriijasuorggi vuođđodutkosa čađahan máhttá válmmaštit iežas suorggi buktagiid, sajiid ja bálvalusaid. Suorgái leat mihtilmasat estehtalaš, visuálalaš ja kultuvrralaš máhttu, giehtadáiddut ja fitnodatdoallivuohta. Dáiddaindustriijasuorggi vuođđodutkosa čađahan máhttá plánet iežas barggu ja háhkat máŋggabealagit dieđu iežas suorggi birra. Son hálddaša iežas suorggi mihtilmeamos ávdnasiid, bargoreaidduid ja válmmaštanvugiid. Dáiddaindustriijasuorggi vuođđodutkosa čađahan čuovvu barggustis iežas suorggi kvaliteahtaid.

Dáiddaindustriijasuorggi vuođđodutkosa čađahan dovdá suorggi láhkamearrádusaid, suorggi geavadagaid, suvdilis ovdáneami ja ávdnasiid giehtadallama ja nu bastá válmmaštit buktagiid, sajiid dahje bálvalusaid áššehassii. Teknihkalaš ámmátmáhtu lassin dárbbašuvvo nákca oahppat oppa áigge ođđa áššiid, hábmet ollisvuođaid, atnit ávkin digitalisašuvnna fállan vejolašvuođaid suorggis ja bargat ovttas earáiguin.

Dáiddaindustriijasuorggi vuođđodutkosa čađahan sáhttá doaibmat fitnodatdoallin dahje suorggi mielde buktagiid hábmen-, plánen- ja válmmaštanbargguin, sajiid hábmen-, plánen- ja huksenbargguin, bálvalusaid hábmen, plánen- ja ollašuhttinbargguin, bagadallandoaimmas,
industriijalaš produkšuvnnas, áššehasbálvalusas ja vuovdinbarggus sihke divvun-, huksen- ja fuolahanbargguin.


Barggut main dutkosa čađahan sáhttá doaibmat

Dáiddaindustriijasuorggi vuođđodutkosa čađahan sáhttá doaibmat fitnodatdoallin dahje suorggi
mielde buktagiid hábmen-, plánen- ja válmmaštanbargguin, sajiid hábmen-, plánen- ja
huksenbargguin, bálvalusaid hábmen, plánen- ja ollašuhttinbargguin, bagadallandoaimmas,
industriijalaš produkšuvnnas, áššehasbálvalusas ja vuovdinbarggus sihke divvun-, huksen- ja
fuolahanbargguin.

 

Áigeguovdilis skuvlejumiide ohcan skuvlenkaleandaris

Lassedieđut

Niemelä, Teaoahppobagadalli, erenoamášoahpaheaddji

+358 40 723 7201
tea.niemela@sogsakk.fi

Čájet buot dieđuid
Oahppodoaimmahat

+358 40 707 3793
opintotoimisto@sogsakk.fi

Čájet buot dieđuid

Duoji máhttosurggiid molssaeavttut

  • Čikŋageađgi ja árvometálla

    Čikŋageađggi- ja metállasuorggi oahpuid vuođđodutkosis vuosttas jagi váldodeaddu lea sámečiŋain ja vuođđoteknihkain nu geađgebargguin go metállabargguin. Nuppi jagi álggus studeanttat válljejit oahpuid beroštumiidis mielde, vajálduhtekeahttá muhtun buohkaide oktasaš vuođđohárjehusaid.

  • Dipmaduojit

    Dipmadujiid suorggis studeantta bargama vuolggasadjin lea su iežas soga/servodaga ja guovllu duodjekultuvra. Studeanttas lea vejolašvuohta ovdamearkka dihtii oahpásmuvvat iežas soga gárvvuide, čiekŋudit máhtu siste- ja náhkkebargguin, čuoldimis, gođđimis dahje stuđeret fitnodatdoallama ja buvttan dahkama.

  • Garraduojit

    Garradujiid skuvlejumis váldomateriálan leat bohcco čoarvvit ja dávttit, soagi báhkit ja earát muorramateriálat ja stálli mii geavahuvvo bargobiergasiid válmmašteapmái. Skuvlejumis oahppat geavahit viidásit sierra teknihkaid materiálaid ávnnasteapmái ja doarjut studeantta iežas hábmengiela ja ámmátidentitehta gávdnamis. Suorggi sáhttá stuđeret vuođđodutkkus-, ámmát- dahje earenomášámmátdutkkusskuvlejumiin.