Dáiddaindustriijasuorggi vuođđodutkkus, artesána

Dáiddaindustriijasuorggi vuođđodutkkus, artesána

Oahpuid vuosttas jagi dutkosa oasis “Duoji duddjon, 45 mč” (mč = máhttinčuokkis) váldodeaddun leat silbaduoji sihke geađggi sadjinteknihkat ja sámečiŋaid árbevirolaš teknihkat. Lassin 1. lohkanjagi áigge juohke studeanta stuđere man nu sámegiela mii Suomas hállojuvvo (nuortalašgiella, anárašgiella, davvisámegiella) ja sámekultuvrra.   

“Duoji duddjon, 45 mč” -dutkosa oasi čađaheami maŋŋá guđege studeanttas leat persovnnalaččat válljejuvvon dutkosa oasit 90 mč veardde. Dáiddaindustriijasuorggis dutkosa osiid viidodat lea 15 mč dahje 45 mč.  

Konkrehtalaččat 1. lohkanjagi ámmátbargguid oahpuide gullet: 

  • ​Dorvvolaš doaibman bargobájiin
  • Silbaduodji: guottehat, suorpmas, geavlesuorpmas, boalut, solju, njiehcetboallu, graveren  
  • Geađgeduodji: jorbasadjin, vinjusadjin, geađgesuorpmas, geađgečeabetčikŋa  

Sámegielaid oahput    

  • Sámegiella álgooahpuid studeanta čađaha 1. ja 2. jagi ja dat leat dutkosa molssaevttolaš oassin. Viidodat 5-12 mč.
  • Sámegiella eatnigiellan oahput leat 2. jagi ja dat gullet dutkosa oktasaš oassái.  
  • Sámegiella nubbin giellan oahput leat 2. jagi ja dat gullet dutkosa oktasaš oassái. 
  • Duodjesuorggi geatnegahtton dutkosa oassái “Duoji duddjon” gullet duodjesuorggi ámmátsánit iežas gielladáiddu mielde. Čađahuvvo vuosttas jagi. 

Ohcaneavttut 

  • Ohcci galgá oassálastit oahppolágádusa lágidan sisabeassaniskosii. 

Čuovvovaš álggaheapmi čakčat 2025.

Oahpahanvuohki

Lagašoahpahus. Studeantta persovnnalaš máhtu ovddidanplána (suom. HOKS) mielde oahpahus sáhttá vejolaččat leat maiddái eahkedis ja vahkkoloahpaid áigge. 

Ohcci galgá oassálastit oahppolágádusa lágidan sisabeassaniskosii. Iskkus sisttisdoallá bargobihtáid, maid galgá máhcahit poastta bokte, ja jearahallama, mii lea gáiddusin. Sáhtát oažžut dohkkehuvvon iskosis 1-10 čuoggá. Juos ovtta bargobihtás oažžu 0 čuoggá, lea iskosa ollislaš boađus 0. Hilgojuvvon iskkus oaivvildan dan, ahte ohcci ii válljeuvvo studeret (0 čuoggá dahje ii leat oassálastán iskosii).

Dutkosa viidodat lea buohkanassii 180 máhttinčuoggá (mč). Dutkosisi leat ámmátlaš dutkosa oasit (145 mč) ja oktasaš dutkosa oasit (35 mč).

Dutkosa geatnegahtton oasit 55 mč  

  • Buvttan ráhkadeapmi ja máhtu/máhttima birra muitaleapmi, 10 mč
  • Duoji duddjon, 45 mč

Dutkosa váljaoasit 90 mč  

  • Studeantta persovnnalaš máhtu ovddidanplána (suom. HOKS) mielde  

Duktosa oktasaš oahput 35 mč   

  • Gulahallan- ja vuorrováikkuhanmáhttu 
  • Matemáhtalaš-luonddudieđalaš máhttu
  • Servodat- ja bargoeallinmáhttu 

Lassedieđut dutkosis ja dutkosa osiin: Dáiddaindustriijasuorggi vuođđodutkkus, e-vuođustusat ​

 

Dáiddaindustriijasuorggi vuođđodutkosa čađahan studeanta máhttá háhkat ja geavahit duodjesuorggi kulturdieđu barggustis. Son máhttá háhkat ja ovdanbuktit duodjemateriálaid luonddu lunddolaš gierddu mielde ja iešguđetlágan lobiid mielde. Son máhtta plánet ja duddjot dujiid, plánet iežas barggu ja háhkat máŋggabealagit dieđu suorggistis. Son geavaha barggadettiinis sámegielat ámmátsániid. Dáiddaindrustriijasuorgái leat mihtilmasat estehtalaš, visuálalaš ja kultuvrralaš máhttu, giehtádáiddut ja maiddái fitnodatolmmožin bargan.

Barggut main dutkosa čađahan sáhttá doaibmat

Dáiddaindustriijasuorggi vuođđodutkosa čađahan sáhttá doaibmat fitnodatolmmožin dahje iežas suorggi buktagiid hábmen-, plánen- ja válmmaštanbargguin, bagadallanbargguin, áššehasbálvalanbargguin ja vuovdinbargguin.  

Dáiddaindustriijasuorggi dutkosa čađahan ártesána bargá iežas suorggi kvalitehtagaibádusaid mielde. Son dovdá riektenjuolggadusaid, suorggi geavadiid ja suvdilis ovdáneami vai sáhttá duddjot buktagiid ja balvalusaid áššehasaide.

 

 

Áigeguovdilis skuvlejumiide ohcan skuvlenkaleandaris

Lassedieđut

Niemelä, Teaoahppobagadalli, erenoamášoahpaheaddji

+358 40 723 7201
tea.niemela@sogsakk.fi

Čájet buot dieđuid
Oahppodoaimmahat

+358 40 707 3793
opintotoimisto@sogsakk.fi

Čájet buot dieđuid

Duoji máhttosurggiid molssaeavttut

  • Čikŋageađgi ja árvometálla

    Čikŋageađggi- ja metállasuorggi oahpuid vuođđodutkosis vuosttas jagi váldodeaddu lea sámečiŋain ja vuođđoteknihkain nu geađgebargguin go metállabargguin. Nuppi jagi álggus leat vel muhtun buohkaide oktasaš vuođđohárjehusat muhto muđui studeanttat válljejit oahpuid beroštumiiddiset mielde.

  • Dipmaduojit

    Dipmadujiid suorggis studeantta bargama vuolggasadjin lea su iežas soga, servoša ja guovllu duodjekultuvra. Studeanttas lea vejolašvuohta ovdamearkka dihtii oahpásmuvvat iežas soga gárvvuide, čiekŋudit iežas máhtu siste- ja náhkkebargguin, čuoldimis, gođđimis dahje stuđeret fitnodatdoallama ja buvttan dahkama.

  • Garraduojit

    Garradujiid skuvlejumis váldomateriálan leat bohcco čoarvvit ja dávttit, soagi báhkit ja earát muorramateriálat ja stálli mii geavahuvvo bargobiergasiid válmmašteapmái. Skuvlejumis oahppá geavahit viidásit sierra teknihkaid materiálaid ávnnasteapmái ja mii doarjut studeantta gávdnat iežas hábmengiela ja ámmátidentitehta. Suorggi sáhttá stuđeret vuođđodutkkus-, ámmát- dahje earenomášámmátdutkkusskuvlejumiin.