Duodjesuorggi ámmátdutkkus

Duodjesuorggi ámmátdutkkus

Duodjesuorggi ámmátdutkkus heive duojáriidda, geain leat juo duodjesuorggi vuođđodieđut- ja dáiddut. Son máhttá bargat ámmátlaččat ja háliida oahppat lasi ja čiekŋudit iežas máhtu. Máhtu sáhttá háhkat lágasoahpahusas Anáris, bargoeallimis dahje iehčanas prošeavttaid bokte. Studentii rahkaduvvo persovnnalaš máhtu ovddidanplána (suomagillii HOKS).

Dutkosa čađahangiella lea sámegiella. Jos ohccis ii leat gielladáidu, mii oahpuin gaibiduvvo, de son galgá ohcat sámegiela oahpuide dahje skáhppot máhtu eará vugiin.

Dutkkus addá almmolaš gelbbolašvuođa joatkkaoahpuide.

Sámi oahpahusguovddážis lea vejolaš čađahit juogo dutkosa dahje osiid dutkosis.

Duodjesuorggi ámmátdutkkusis (150 mč) leat dutkosa geatnegahtton oassi (30 mč) ja váljaoasit (120 mč).

Dutkosa geatnegahtton oassi, 30 mč

  • Duodjebirrasis doaibman, 30 mč

Dutkosa váljaoasit 1, 45–90 mč

  • Muorradujiid duddjon ja báhkkedujiid guovzan, 45 mč
  • Dákte- ja čoarvedujiid guovzan, 45 mč
  • Veaddedujiid duddjon, 45 mč
  • Fievrridanreaidduid duddjon, 45 mč saamenkäsityöalalla, 45 osp
  • Sámebiktasiid duddjon, 45 mč
  • Ullo- ja láigedujiid duddjon, 45 mč
  • Siste- ja náhkkedujiid duddjon, 45 mč
  • Gámas- ja guolganáhkkedujiid duddjon, 45 mč

Dutkosa váljaoasit 2, 30–75 mč

  • Herven duodjesuorggis, 30 mč
  • Árvometálladujiid duddjon, 30 mč
  • Bargoreaidduid duddjon, 30 mč
  • Buktaga dahje bálvalusa válmmašteapmi duodjesuorggis, 30 mč
  • Fitnodatdoallin doaibman duodjesuorggis, 30 mč
  • Buvttanráhkadeapmi, 30 osp
  • Báikkálaš ámmátmáhttogáibádusaide vuođđudeaddji dutkosa oassi, 0–30 mč
  • Dutkosa oassi mii válljejuvvo ámmátlaš vuođđodutkosis, ámmátdutkosis dahje earenoamášámmátdutkosis, 0–45 mč
  • Allaskuvlaoahput, 0–30 mč

Duodjesuorggi ámmátdutkosa čađahan bargá duodjesuorggi ámmátbargin iežas suorggi bargguin. Duodjesuorggi ámmátdutkosa čađahan dovdá duoji kulturárbevieru, ávdnasiid ja ovdáneami. Son diehtá ja ádde duoji mearkkašumi sápmelaš kultuvrras ja máhttá doaibmat duodjebirrasis. Son ádde luonddu jagiáiggiid mearkkašumi duodjesuorggis ja máhttá háhkat ja giehtadallat duodjeávdnasiid. Dutkosa čađahan duddjo alladását ja gárvejuvvon duodjesuorggi dujiid ja buktagiid áššehassii dahje čuozáhatjovkui. Su bargan lea bargodorvvolaš ja ovddida bargoburesveadjima.

Barggut, main dutkosa čađahan sáhttá doaibmat
Dutkosa čađahan bargá sámedujiid máŋggabealat bargguin. Son sáhttá bargat fitnodatdoallin, fidnobargin, bargin dahje jođihanbargguin nuppi bálvalusas.

 

Ohcan

Ohcan dipma- ja garraduodjeoahpuide dáhpáhuvvá njuolga oahppolágádussii
Ohcanskovvi

Lassedieđut

Niemelä, Teaoahppobagadalli, erenoamášoahpaheaddji

+358 40 723 7201
tea.niemela@sogsakk.fi

Čájet buot dieđuid
Oahppodoaimmahat

+358 40 707 3793
opintotoimisto@sogsakk.fi

Čájet buot dieđuid

Duoji máhttosurggiid molssaeavttut

  • Čikŋageađgi ja árvometálla

    Čikŋageađggi- ja metállasuorggi oahpuid vuođđodutkosis vuosttas jagi váldodeaddu lea sámečiŋain ja vuođđoteknihkain nu geađgebargguin go metállabargguin. Nuppi jagi álggus leat vel muhtun buohkaide oktasaš vuođđohárjehusat muhto muđui studeanttat válljejit oahpuid beroštumiiddiset mielde.

  • Dipmaduojit

    Dipmadujiid suorggis studeantta bargama vuolggasadjin lea su iežas soga, servoša ja guovllu duodjekultuvra. Studeanttas lea vejolašvuohta ovdamearkka dihtii oahpásmuvvat iežas soga gárvvuide, čiekŋudit iežas máhtu siste- ja náhkkebargguin, čuoldimis, gođđimis dahje stuđeret fitnodatdoallama ja buvttan dahkama.

  • Garraduojit

    Garradujiid skuvlejumis váldomateriálan leat bohcco čoarvvit ja dávttit, soagi báhkit ja earát muorramateriálat ja stálli mii geavahuvvo bargobiergasiid válmmašteapmái. Skuvlejumis oahppá geavahit viidásit sierra teknihkaid materiálaid ávnnasteapmái ja mii doarjut studeantta gávdnat iežas hábmengiela ja ámmátidentitehta. Suorggi sáhttá stuđeret vuođđodutkkus-, ámmát- dahje earenomášámmátdutkkusskuvlejumiin.