Duodjesuorggi ámmátdutkkus

Duodjesuorggi ámmátdutkkus

Duodjesuorggi ámmátdutkosa čađahan bargá duodjesuorggi ámmátbargin iežas suorggi miel bargguin. Duodjesuorggi ámmátdutkosa čađahan dovdá duoji kulturárbevieru, ávdnasiid ja ovdáneami. Son diehtá ja ádde duoji mearkkašumi sápmelaš kultuvrras ja máhttá doaibmat duodjebirrasis.

Dutkosa čađahangiella lea sámegiella. Jos ohccis ii leat dárbbašahtti gielladáidu, galgá son ohcat sámegiela oahpuide dahje skáhppot máhtu eará vugiin.

Dutkkus addá almmolaš gelbbolašvuođa joatkkaoahpuide.

Sámi oahpahusguovddážis lea vejolaš čađahit juogo dutkosa dahje osiid dutkosis.

Duodjesuorggi ámmátdutkkus (150 mč) čoaggana dutkosa geatnegahtton (30 mč) ja váljaosiin (120 mč).

Dutkosa geatnegahtton oassi, 30 mč

  • Duodjebirrasis doaibman, 30 mč

Dutkosa váljaoasit 1, 45–90 mč

  • Muorradujiid duddjon ja báhkkedujiid guovzan, 45 mč
  • Dákte- ja čoarvedujiid guovzan, 45 mč
  • Veaddedujiid duddjon, 45 mč
  • Fievrridanreaidduid duddjon, 45 mč saamenkäsityöalalla, 45 osp
  • Sámebiktasiid duddjon, 45 mč
  • Ullo- ja láigedujiid duddjon, 45 mč
  • Siste- ja náhkkedujiid duddjon, 45 mč
  • Gámas- ja guolganáhkkedujiid duddjon, 45 mč

Dutkosa váljaoasit 2, 30–75 mč

  • Herven duodjesuorggis, 30 mč
  • Árvometálladujiid duddjon, 30 mč
  • Bargoreaidduid duddjon, 30 mč
  • Buktaga dahje bálvalusa válmmašteapmi duodjesuorggis, 30 mč
  • Fitnodatdoallin doaibman duodjesuorggis, 30 mč
  • Buvttanráhkadeapmi, 30 osp
  • Báikkálaš ámmátmáhttogáibádusaide vuođđudeaddji dutkosa oassi, 0–30 mč
  • Dutkosa oassi mii válljejuvvo ámmátlaš vuođđodutkosis, ámmátdutkosis dahje earenoamášámmátdutkosis, 0–45 mč
  • Allaskuvlaoahput, 0–30 mč

Duodjesuorggi ámmátdutkosa čađahan bargá duodjesuorggi ámmátbargin iežas suorggi miel bargguin. Duodjesuorggi ámmátdutkosa čađahan dovdá duoji kulturárbevieru, ávdnasiid ja ovdáneami. Son diehtá ja ádde duoji mearkkašumi sápmelaš kultuvrras ja máhttá doaibmat duodjebirrasis. Son ádde luonddu jagiáiggiid mearkkašumi duodjesuorggis ja máhttá háhkat ja giehtadallat duodjeávdnasiid. Dutkosa čađahan duddjo alladását ja gárvejuvvon duodjesuorggi dujiid ja buktagiid áššehassii dahje čuozáhatjovkui. Su bargan lea bargodorvvolaš ja ovddida bargoburesveadjima.

Barggut, main dutkosa čađahan sáhttá doaibmat
Dutkosa čađahan bargá sámedujiid máŋggabealat bargguin. Son sáhttá bargat fitnodatdoallin, fidnobargin, bargin dahje jođihanbargguin nuppi bálvalusas.

 

Ohcan

Ohcan dipma- ja garraduodjeoahpuide dáhpáhuvvá njuolga oahppolágádussii
Ohcanskovvi

Lassedieđut

Niemelä, Teaoahppobagadalli, erenoamášoahpaheaddji

+358 40 723 7201
tea.niemela@sogsakk.fi

Čájet buot dieđuid
Oahppodoaimmahat

+358 40 707 3793
opintotoimisto@sogsakk.fi

Čájet buot dieđuid

Duoji máhttosurggiid molssaeavttut

  • Čikŋageađgi ja árvometálla

    Čikŋageađggi- ja metállasuorggi oahpuid vuođđodutkosis vuosttas jagi váldodeaddu lea sámečiŋain ja vuođđoteknihkain nu geađgebargguin go metállabargguin. Nuppi jagi álggus studeanttat válljejit oahpuid beroštumiidis mielde, vajálduhtekeahttá muhtun buohkaide oktasaš vuođđohárjehusaid.

  • Dipmaduojit

    Dipmadujiid suorggis studeantta bargama vuolggasadjin lea su iežas soga/servodaga ja guovllu duodjekultuvra. Studeanttas lea vejolašvuohta ovdamearkka dihtii oahpásmuvvat iežas soga gárvvuide, čiekŋudit máhtu siste- ja náhkkebargguin, čuoldimis, gođđimis dahje stuđeret fitnodatdoallama ja buvttan dahkama.

  • Garraduojit

    Garradujiid skuvlejumis váldomateriálan leat bohcco čoarvvit ja dávttit, soagi báhkit ja earát muorramateriálat ja stálli mii geavahuvvo bargobiergasiid válmmašteapmái. Skuvlejumis oahppat geavahit viidásit sierra teknihkaid materiálaid ávnnasteapmái ja doarjut studeantta iežas hábmengiela ja ámmátidentitehta gávdnamis. Suorggi sáhttá stuđeret vuođđodutkkus-, ámmát- dahje earenomášámmátdutkkusskuvlejumiin.