Anárašgiella

Anárašgiella

Anárašgiella ja kultuvra leat dehálaš oassi sámekultuvrra máŋggahámatvuođa Suomas. Anárašgiella gullá urálalaš gielaid sámejovkui. Giellaoahpu dáfus dat lea mohkkái. Ja das lea rikkis sojahanvuogádat ja máŋggat sadjehámit. Anárašgiella lea árbevirolaččat hállojuvvon Anárjávrri birrasis. Anárašgiela hállet sullii 300–400 dan mielde, mo giela máhttin meroštallojuvvo. Hálliid mearri lea dássidit lassáneamen gillilis giellaealáskahttinbarggu ánssus.

Lohkanjagi 2025-2026 anárašgiela lohkanjahkeskuvlejupmi 45 oč ollašuhttojuvvo lagašoahpahussan Anáris

Anárašgiela ja kultuvrra skuvlejumis giella stuđerejuvvo intensiivvalaččat lohkanjagi veardde. 

Oahpuid viidodat lea 45 oahppočuoggá. Oahput sisttisdollet giellaoahpuid lassin oppalaš láidehusa sámekultuvrii ja gielaide ja kulturoahpuid (ee. musihka, media, árbevirolaš málesteami), maid deaddočuoggán lea giela geavaheapmi geavatlaš dahkama bokte. Skuvlejumi sisdoallu dárkileappot ja kursagovvádusat gávdnojit oahppoplánas. 

Skuvlejupmi lea oaivvilduvvon buohkaide geat leat beroštuvvan anárašgielas ja kultuvrras. Skuvlejumis vuolgit johtui anárašgiela álgooahpuin, nuba árat sámeoahput eai gáibiduvvo. Oahpahusgiellan lea álggus suomagiella ja oahpuid ovdánettiin eanet ja eanet anárašgiella. Skuvlejumi oahppoprográmma lea plánejuvvon nu, ahte dat heive dáidda geat dárbbašit bargoeallimis sámegiela ja kultuvrra máhttima ja dáidda geat plánejit joatkkaoahpuid. Lohkanjagi giella ja kultuvra -skuvlejupmi lea dohkálaš maiddái oahppogeatnegasvuođaoahppun njuolga vuođđoskuvlla maŋŋá (oahppogeatnegasvuođaláhka 4 §). 

Oahput ollašuhttojuvvojit lagašoahpahussan Sámi oahpahusguovddážis, Sajosa doaibmansajiin. Skuvlejupmi álgá čakčamánu álggus. 

Ohcan 

Ohcan njuolga oahppolágádussii. Ohcanáigi 17.2.2026-17.3.2026. 

Áigeguovdilis suorgái laktásan skuvlejumit gávdnojit skuvlenkaleandaris.

Skuvlenkaleandar
Oulu universitehta

Giellagas-instituhta

Giellagas-instituhta lea lágádus Oulu universitehta vuolde, mii vuodju sámegiela ja kultuvrra dutkamii ja oahpahussii. Dat vuođđuduvvui jagi 2001, ja dan bargun lea ovddidit sámegielaid ja sápmelaš kultuvrra akademalaš dutkamuša, skuvlejumi ja ovddideami.

Oahpásmuva

Earát anárašgiela skuvlejumit mat ollašuhttojuvvojit gáiddusin

Oahpásmuva Sámi oahpahusguovddáža anárašgiela skuvlejumiide mat ollašuhttojuvvojit gáiddusin ja earáide oanehisskuvlejumiide.

Skuvlenkaleandar

Lassedieđut

Niemelä, Teaoahppobagadalli, erenoamášoahpaheaddji

+358 40 723 7201
tea.niemela@sogsakk.fi

Čájet buot dieđuid
Kangas, Iirislektor, anársámegiella ja -kultuvrra

+358 50 471 2423
iiris.kangas@sogsakk.fi

Čájet buot dieđuid
Oahppodoaimmahat

+358 40 707 3793
opintotoimisto@sogsakk.fi

Čájet buot dieđuid

Oahpásmuva maiddái dáidda

  • Nuortalašgiella

    Nuortalašgiela árbevirolaš geavahanguovlu ollá Norgga Njávdámis (Njauddâm/Neiden) Ruošša Beahcámii ja Doallána Lappii Guovlu lea dán áigge golmma stáhta rájáid dihtii bieđggus. Nuortalašgiella lea seilon buoremusat Suoma bealde, gos nuortalaččaid ásahusa guovddážat ledje Čeavetjávrri (Čeʹvetjäuʹrr), Njellima (Njeäʹllem) ja Keväjärvi (Keväjäuʹrr) gilit. Nuortalašgiella gullá nuorti sámegielaide ja lea earenoamáš mearkkašahtti oassi nuortalaččaid kultur- ja identitehtaárbbis. Nuortalašgiela hállet birrasii 300-400 olbmo. Dan čállingiella álggahuvvui ovddiduvvot easkka 1970-logus ja dan vuođđun váldojuvvui Suonjila suopman. Nuortalašgiella lea okta Anára njealji virggálaš gielas ja dan ealáskahttet dán áigge máŋggain vugiiguin.

  • Anárašgiella

    Anárašgiella ja kultuvra leat dehálaš oassi sámekultuvrra máŋggahámatvuođa Suomas. Anárašgiella gullá urálalaš gielaid sámejovkui. Giellaoahpu dáfus dat lea mohkkái. Ja das lea rikkis sojahanvuogádat ja máŋggat sadjehámit. Anárašgiella lea árbevirolaččat hállojuvvon Anárjávrri birrasis. Anárašgiela hállet sullii 300–400 dan mielde, mo giela máhttin meroštallojuvvo. Hálliid mearri lea dássidit lassáneamen gillilis giellaealáskahttinbarggu ánssus.

  • Davvisámegiella

    Dihtetgo, ahte mursu lea davvisámegillii ”morša” ja sámegielaid árbin leat Suomas sihke sánit”mursu” että ”norsu (elefánta)”? Davvisámegiella lea okta sámegielain ja dat hállojuvvo Suomas, Norggas ja Ruoŧas. Davvisámegiela siseatnama suopmanjoavku juohkašuvvá nuorta- ja oarjesuopmaniidda. Nuortasuopmana hállanguovllut leat omd. Kárášjohka, Ohcejohka, Gáregasnjárga ja oarjesuopmana fas omd. Guovdageaidnu, Heahttá ja Vuohčču. Davvisámegielas lea iežas čállingiella ja riektačállinnjuolggadusat, muhto das ii leat normerejuvvon oppalašgielat jietnadeapmi, nappo buohkat hállet giela iežaset suopmana mielde. Davvisámegielas leat anus ee. bustávat č, đ, ŧ, š, ŋ, ž, á. Ovdamearkka dihtii bustáva đ jietnaduvvo dego álgu eaŋgalašgiela sánis this ja š dego eaŋgalasgiela sh. Bures boahtin stuđeret! Bures boahtin gazzat oahpu (= lusikoimaan oppia)!