Duodjesuorggi earenoamášámmátdutkkus

Duodjesuorggi earenoamášámmátdutkkus

Duodjesuorggi earenoamášámmátdutkosa čađahan bargá duodjesuorggi ámmátbargin iežas suorggi miel bargguin. Duodjesuorggi earenoamášámmátdutkosa čađahan dovdá duoji kulturárbevieru, ávdnasiid ja ovdáneami.

Duodjesuorggi earenomáš ámmátdutkkus heive dakkár olbmuide, geain lea juo hárjánan dieđut ja -dáiddut duddjomis. Son máhttá ámmmátlaš bargovuogi, lea bargan dahje bargá fitnodatdoallin. Son háliida šaddat earenomáš čeahppin ja čiekŋudit iežas duodjemáhttima. Máhttima sáhttá háhkat lasi juogo lágašoahpahusa bokte Anáris, bargoeallimis, iežas fitnodagas dahje iehčanas prošeavttaid bokte. Studentii rahkaduvvo persovnnalaš oahppama ovddideami plána (suomagielat oanádus HOKS).

Dutkkus čađahuvvo sámegillii. Juos ohccis ii leat doarvái gielladáidu (čálalaš ja njálmmálaš), son berre vuos ohcalit sámegiela oahpuide dahje háhkat máhttima eará vugiin.

Dutkkus addá álmmolaš joatkkastuderengelbbolašvuođa. 

Sámi oahpahusguovddážis Anáris lea vejolaš studeret juogo olles dutkosa dahje dutkosa osiid.

Duodjesuorggi earenomášámmátdutkkus (180 mč) čoaggana dutkosa geatnegahtton (90 mč) ja váljaosiin (90 mč).

Dutkosa geatnegahtton oasit, 90 mč

  • Meašttirbarggu ollašuhttin duodjesuorggis, 60 mč
  • Máhttima gaskkusteapmi duodjesuorggis, 30 mč

Dutkosa váljaoasit, 90 mč

  • Bagadallin doaibman duodjesuorggis, 45 mč
  • Čájáhusprošeavtta ollašuhttin duodjesuorggis, 45 mč
  • Fitnodatdoaimma ovdánahttin duodjesuorggis, 45 mč
  • Ovdánahttinbargu duodjesuorggis, 45 mč
  • Doaimma plánen ja jođiheapmi, 45 mč
  • Báikkálaš ámmátmáhttogáibádusaide vuođđudeaddji dutkosa oassi, 0–45 mč
  • Dutkosa oassi mii válljejuvvo ámmátlaš vuođđodutkosis, ámmátdutkosis dahje earenoamášámmátdutkosis, 0–45 mč
  • Allaskuvlaoahput, 0–45 mč

Duodjesuorggi earenoamášámmátdutkosa čađahan bargá duodjesuorggi ámmátbargin iežas suorggi miel bargguin. Duodjesuorggi earenoamášámmátdutkosa čađahan dovdá duoji kulturárbevieru, ávdnasiid ja ovdáneami. Son diehtá ja ádde duoji mearkkašumi sápmelaš kultuvrras. Son bajásdoallá, ovdánahttá ja gaskkusta duodjemáhttima. Dutkosa čađahan pláne ja válmmašta áššehassii dahje čuozáhatjovkui alladását dujiid, buktagiid ja bálvalusaid. Son ovdánahttá duoji bargoproseassaid ja -vugiid sihke geavaha ávdnasiid hutkás vugiin. Dutkosa čađahan giehtačála lea alladásat ja gárvejuvvon. Su bargan lea bargodorvvolaš ja ovddida bargoburesveadjima.

Barggut, main dutkosa čađahan sáhttá doaibmat
Dutkosa čađahan bargá sámedujiid máŋggabealat ja gáibideaddji bargguin. Son sáhttá bargat fitnodatdoallin, fidnobargin, bargin dahje jođihanbargguin nuppi bálvalusas.

Ohcan

Ohcan dipma- ja garraduodjeoahpuide dáhpáhuvvá njuolga oahppolágádussii
Ohcanskovvi

Lassedieđut

Niemelä, Teaoahppobagadalli, erenoamášoahpaheaddji

+358 40 723 7201
tea.niemela@sogsakk.fi

Čájet buot dieđuid
Oahppodoaimmahat

+358 40 707 3793
opintotoimisto@sogsakk.fi

Čájet buot dieđuid

Duoji máhttosurggiid molssaeavttut

  • Čikŋageađgi ja árvometálla

    Čikŋageađggi- ja metállasuorggi oahpuid vuođđodutkosis vuosttas jagi váldodeaddu lea sámečiŋain ja vuođđoteknihkain nu geađgebargguin go metállabargguin. Nuppi jagi álggus studeanttat válljejit oahpuid beroštumiidis mielde, vajálduhtekeahttá muhtun buohkaide oktasaš vuođđohárjehusaid.

  • Dipmaduojit

    Dipmadujiid suorggis studeantta bargama vuolggasadjin lea su iežas soga/servodaga ja guovllu duodjekultuvra. Studeanttas lea vejolašvuohta ovdamearkka dihtii oahpásmuvvat iežas soga gárvvuide, čiekŋudit máhtu siste- ja náhkkebargguin, čuoldimis, gođđimis dahje stuđeret fitnodatdoallama ja buvttan dahkama.

  • Garraduojit

    Garradujiid skuvlejumis váldomateriálan leat bohcco čoarvvit ja dávttit, soagi báhkit ja earát muorramateriálat ja stálli mii geavahuvvo bargobiergasiid válmmašteapmái. Skuvlejumis oahppat geavahit viidásit sierra teknihkaid materiálaid ávnnasteapmái ja doarjut studeantta iežas hábmengiela ja ámmátidentitehta gávdnamis. Suorggi sáhttá stuđeret vuođđodutkkus-, ámmát- dahje earenomášámmátdutkkusskuvlejumiin.