SAKK:n rehtorin Eeva-Liisa Rasmus-Moilasen mukaan tapaamisen tavoitteena oli antaa Näkkäläjärvelle ajankohtainen katsaus oppilaitoksen toimintaan ja tulevaisuuden tarpeisiin. Keskustelussa tuotiin esiin huoli oppilaitoksen taloudellisesta tilanteesta sekä siitä, miten SAKK pystyy vastaamaan sille asetettuihin tehtäviin ja totuus- ja sovintokomission esittämiin toimenpide-ehdotuksiin.
SAKK on esittänyt julkisen talouden kehysvalmisteluun viiden henkilötyövuoden lisäystä vastaavaa määrärahatarvetta. Lisäresurssien avulla oppilaitos voisi vahvistaa muun muassa saamelaisen perinteisen tiedon siirtymistä, lisätä saamen kielten ja kulttuurin koulutusta sekä edistää muita komission toimenpide-ehdotuksiin liittyviä tehtäviä.
Mikkel Näkkäläjärvelle SAKK on tuttu jo lapsuudesta. Hänen äitinsä työskenteli aikanaan oppilaitoksessa, ja hän kertoi vierailun olleen osin nostalginen kokemus.
– SAKK on tuttu ja olen täällä paljon lapsena kulkenut, kun äiti oli täällä töissä. En ole täällä pitkään aikaan käynyt, joten oli kiva käydä ja hieno nähdä paljon tuttua entuudestaan, mutta paljon on myös uudistunut koulutus ja tilat, Näkkäläjärvi kertoi.
Vierailun aikana hän sai ajankohtaiskatsauksen koulutuksen sekä saamen kielten ja kulttuurin koulutuksen kehittämiseen ja niiden merkitykseen koko alueen elinvoiman kannalta.
– Erityisen hyvä oli kuulla, että saamen kielten ja kulttuurin koulutusta on nyt enemmän kuin koskaan. Sehän on hieno juttu, Näkkäläjärvi totesi.
“SAKK toiveet ja vaatimukset eivät ole kohtuuttomia”
Näkkäläjärven mukaan SAKK toiminta tukee sekä saamen kielten ja kulttuurin elvyttämistä että koko saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaa.
– SAKK tekee hienoa työtä saamen kielten ja kulttuurin elvyttämisen ja kehittämisen puolella, mutta myös koko alueen elinvoiman kehittämisen puolella. Saadaan osaavaa työvoimaa eri aloille, sekä saamelaiseen kulttuuriin liittyen, mutta muutenkin esimerkiksi terveydenhoitoon ja matkailuun. Se palvelee myös yrittäjyyttä, Näkkäläjärvi sanoi.
– SAKK toiveet ja vaatimukset eivät siihen nähden ole mitenkään kohtuuttomia.
Totuus- ja sovintokomission suositusten toimeenpanoa valmistellaan
Tapaamisessa keskusteltiin myös laajasti Saamelaisten totuus- ja sovintokomission 68 toimenpide-ehdotuksesta ja niiden toimeenpanosta.
Näkkäläjärvi pitää tärkeänä, että suosituksia viedään määrätietoisesti eteenpäin.
– Suomessa saamelaisilla on perustuslaillinen mahdollisuus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Nyt on tehty iso ja hieno urakka Saamelaisten totuus- ja sovintokomission kanssa ja tehty ne 68 toimenpide-ehdotusta. Niistä aika iso osa koskee saamelaisia nuoria ja lapsia sekä saamen kieltä ja kulttuuria, hän sanoi.
Näkkäläjärven mukaan parhaillaan toimenpide-ehdotuksia valmistellaan työryhmässä, jossa ovat mukana kaikki eduskuntapuolueet. Lopulliset päätökset tulevien vuosien konkreettisista toimista tehdään kuitenkin seuraavan hallituksen hallitusneuvotteluissa.
– Tämä on tärkeää pohjavalmistelua ja hyödyllistä keskustelua, mitä tänäänkin käytiin. Vuoden päästä olemme viisaampia, mihin lopulta ryhdytään, Näkkäläjärvi arvioi.
Hän pitää tärkeänä, että eri yhteiskunnalliset toimijat, puolueet, poliitikot, kansanedustajat ja valtionhallinnon virkamiehet perehtyvät siihen, millaisiin konkreettisiin toimiin suositusten pohjalta ryhdytään.
– Itse pidän huonona ajatuksena, että sitä ei lähdettäisi määrätietoisesti viemään eteenpäin ja prosessi jäisi kesken ja raporttia ei otettaisi tosissaan.
SAKK tärkeä rooli alueella
Vierailun päätteeksi Näkkäläjärvi nosti esiin SAKK merkityksen sekä koulutuksen että laajemman yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmasta.
– Hienoa kuulla ja nähdä, että tärkeää työtä täällä tehdään lasten ja nuorten ja paikallisen elinvoiman eteen. SAKK on tärkeä yhteiskunnallinen toimija ja keskustelija laajemminkin, mutta tietysti se perustehtävä tulee siitä opetustehtävästä ja laajemmin saamen kielten ja kulttuurin kehittämisestä ja ylläpitämisestä.
– Hienoa sitä on ollut seurata myös tätä yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuvaa roolia ja eteenpäin on menty, Näkkäläjärvi totesi.