Inarinsaamen kieli ja kulttuuri
Inarinsaamen kieli ja kulttuuri ovat tärkeä osa saamelaiskulttuurin monimuotoisuutta Suomessa. Inarinsaame kuuluu uralilaisten kielten saamelaisryhmään. Kieliopillisesti se on monimutkainen, ja siinä on rikas taivutusjärjestelmä sekä useita sijamuotoja. Inarinsaamea on perinteisesti puhuttu Inarijärven ympäristössä. Inarinsaamen puhujia on noin 300–400 riippuen siitä, kuinka osaaminen määritellään. Puhujien lukumäärä on tasaisessa nousussa pitkäjänteisen kielenelvytystyön ansiosta.
Giellagas-instituutti
Giellagas-instituutti on Oulun yliopiston alainen laitos, joka keskittyy saamen kielen ja kulttuurin tutkimukseen ja opetukseen. Se perustettiin vuonna 2001, ja sen tehtävänä on edistää saamen kielten ja saamelaisen kulttuurin akateemista tutkimusta, koulutusta ja kehittämistä.
Tutustu
Muut etänä toteutettavat inarinsaamen kielen koulutukset
Tutustu Saamelaisalueen koulutuskeskuksen etänä toteutettaviin inarinsaamen kielen koulutuksiin sekä muihin lyhytkoulutuksiin
Etäkoulutukset-
Inarinsaamen kieli ja kulttuuri 45 opHakuaika 18.2.-15.5.2025.
-
PohjoissaameTiesitkö, että mursu on pohjoissaameksi ”morša” ja saamen kielten perintöä ovat suomessa sekä sanat ”mursu” että ”norsu”? Pohjoissaame on yksi saamen kielistä ja sitä puhutaan Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Pohjoissaamen sisämaan murreryhmä jakautuu itä- ja länsimurteisiin. Itämurteen puhuma-alueita ovat esim. Karasjoki, Utsjoki, Karigasniemi ja länsimurteen puolestaan esim. Koutokeino, Hetta ja Vuotso. Pohjoissaamella on oma kirjakielensä ja oikeinkirjoitussäännöstönsä, mutta sillä ei ole normitettua yleiskielistä ääntämystä, vaan kaikki ääntävät kieltä oman murteensa mukaisesti. Pohjoissaamessa käytetään mm. kirjaimia č, đ, ŧ, š, ŋ, ž, á. Esimerkiksi kirjain đ ääntyy kuten alku englannin sanassa this ja š kuten englannin sh. Tervetuloa opiskelemaan! Bures boahtin gazzat oahpu (= lusikoimaan oppia)!
-
KoltansaameKoltansaamen kielen perinteinen puhuma-alue ulottuu Norjan Näätämöstä (Njauddâm/Neiden) Venäjän Petsamoon ja Tuuloman Lappiin. Alue on nykyisin kolmen valtion rajojen pirstoma. Koltansaame on säilynyt parhaiten Suomen puolella, jossa kolttasaamelaisen asutuksen keskuksia ovat Sevettijärven (Čeʹvetjäuʹrr), Nellimin (Njeäʹllem) ja Keväjärven (Keväjäuʹrr) kylät. Koltansaamen kieli kuuluu itäisiin saamen kieliin ja on erityisen merkittävä osa kolttasaamelaisten kulttuuri- ja identiteettiperintöä. Koltansaamen puhujia on arviolta 300-400 henkilöä. Sen kirjakieltä alettiin kehittää järjestelmällisesti vasta 1970-luvulla ja sen pohjaksi otettiin Suonikylän murre. Koltansaame on yksi Inarin neljästä virallisesta kielestä ja sitä elvytetään nykyisin monin tavoin.
-
InarinsaameInarinsaamen kieli ja kulttuuri ovat tärkeä osa saamelaiskulttuurin monimuotoisuutta Suomessa. Inarinsaame kuuluu uralilaisten kielten saamelaisryhmään. Kieliopillisesti se on monimutkainen, ja siinä on rikas taivutusjärjestelmä sekä useita sijamuotoja. Inarinsaamea on perinteisesti puhuttu Inarijärven ympäristössä. Inarinsaamen puhujia on noin 300–400 riippuen siitä, kuinka osaaminen määritellään. Puhujien lukumäärä on tasaisessa nousussa pitkäjänteisen kielenelvytystyön ansiosta.
