Suomen kielen maisteri Viljaharju ei usko, että olisi oppinut käyttämään inarinsaamea arjen keskusteluissa, jos olisi opiskellut etänä. Hänen haaveenaan on työskennellä tulevaisuudessa inarinsaamen kielen elvytyksen eteen.
Suvun vanha kieli takaisin
Neljän vuoden ajan opettajan työssä toimineelle Viljaharjulle tilanne on uusi. Hän on päättänyt opetella sukunsa vanhan kielen.
– Halusin tulla tänne opiskelemaan inarinsaamen kieltä, kun se on meidän suvun kieli. Äitini ei ole puhunut sitä, mutta mummon lapsuudenkodissa vielä puhuttiin inarinsaamea.
Viljaharju koki, että pystyisi edistämään kielen elinvoimaisuutta ja elvyttämään kieltä.
– On ollut pitkäaikainen haave tulla tänne ja oppia se kieli, hän sanoo.
Hän on ollut tyytyväinen päätökseensä, vaikka monet sanoivat hänelle muuta.
– Olen ihan tyytyväinen tähän päätökseen, vaikka kaikki sanoivat, että sinun pitää mennä töihin ja suoraan työelämään opettajaksi valmistumisen jälkeen.
Viljaharju tahtoisi saada kielen jokapäiväiseen käyttöön. Hän pitää inarinsaamen kieltä erityisenä. Hän arvelee sen johtuvan tarinoista, joita on kuullut suvustaan ja heidän elämästään saamenmaalla.
– Mummon isä oli kolttasaamelainen ja mummon äiti oli inarinsaamelainen, Viljaharju sanoo.
Silloin aikuiset puhuivat keskenään saameksi, mutta lapsille puhuttiin vain suomea.
– Saamea puhuttiin vähän kuin salakielenä, että lapset ei välttämättä kaikkia aikuisten juttuja ymmärrä, hän kertoo.
Lapsena koltansaamea opiskellut Viljaharju on jo nyt oppinut inarinsaamea paljon.
– Joskus joudun vielä vastaamaan vaan jiem iberdâm eli en ymmärtänyt, Viljaharju kertoo.
Halu jututtaa mummoja
Opinnot ovat sisältäneet paljon ryhmätöitä, erilaisia pelejä ja leikkejä. Hän odottaa, että pystyisi opintojen jälkeen ilmaisemaan itseään inarinsaameksi. Viljaharjun mukaan on tärkeää saada työikäisiä oppimaan kieltä.
– Haluaisin jutella kaikkien tuttujen saamelaisten mummojen kanssa inarinsaameksi vaikka kaupassa käydessäni, Viljaharju toteaa.
Tavoitteeksi hän on asettanut kevään lopun. Siihen mennessä hän aikoo oppia tarvittavan määrän inarinsaamen sanastoa järkevään keskusteluun.
– Inarinsaamen kielellä kommunikoimiseen täytyy olla todella vahva pohja kielioppiasioita. Aluksi se on todella vaikeaa, mutta asiat helpottuvat, kun aletaan oppimaan, hän sanoo.
Teoriaa ja käytäntöä
Viljaharjun mukaan saamen kielessä pitää osata paljon teoriaa, jotta pystyy kommunikoimaan. Esimerkiksi englannissa se on toisin päin.
– Englanniksi kommunikoimiseen riittää muutama sana, mutta saamen kielessä pohjan pitää olla laajempi ja tosi vahva.
Suomen kielen maisteriksi opiskellut Viljaharju tietää mistä puhuu.
– Saamen oppimisprosessia ei voi verrata mihinkään muuhun, hän sanoo.
Hänen mukaansa minkä tahansa kielen voi oppia aikuisena.
– Jos tahtotilaa löytyy, niin kielen kyllä oppii, mutta siinä pitää tehdä tosi paljon itse töitä. Ei se auta tulla vaan opiskelemaan kouluun, niin ettei vaikka ikinä tee läksyjä. Tai olemaan koulussa puolinukuksissa joka päivä, Viljaharju jatkaa.
Opinnot sisältävät kieliopintojen lisäksi yleisen johdannon saamelaiskulttuuriin ja kieliin sekä kulttuuriopintoja, kuten musiikkia, mediaa ja perinneruoanlaittoa. Näissä painopisteenä on kielen käyttö käytännön tekemisen kautta. Viljaharjun haaveena olisi opettaa kieltä myös omille lapsilleen.
– Pitkäaikainen haave on ollut opettaa kieltä omille tuleville lapsille, Viljaharju sanoo.
Teksti ja kuvat: Nuutti Peltomaa
Kirjoittaja opiskelee media-alaa Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. Juttu on tehty osana media-alan opintoja ja se on julkaistu myös paikallislehti Inarilaisessa.
Inarinsaamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutus alkaa lähiopintoina Inarissa syksyllä 2026. Lisätietoja koulutuskalenterista.