Ammatillisten perustutkintojen yhteinen osa

Hyväksytty johtokunnassa 24.5.2022 

Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017, 53 §) edellyttää, että jokainen koulutuksen järjestäjä laatii osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelman tutkinto- tai koulutuskohtaisesti. Osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelma on osa koulutuksen järjestäjän laadunhallintajärjestelmää. Opiskelijoiden osaamisen arviointi toteutetaan tämän suunnitelman mukaisesti.

Osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelman yhteistä osaa täydentävät tutkintokohtaiset osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmat. Dokumenttien laatimisen lähtökohtana ovat toimintaa ohjaavat säädökset sekä Opetushallituksen päättämät tutkintojen perusteet. Tutkintokohtaisten osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmien rakenne on suunniteltu mahdollisimman yhdenmukaiseksi, jotta niiden esittämistapa olisi selkeä ja helposti hahmotettavissa. Oppilaitoksen pedagoginen toiminta on kuvattu Yhteisten toimintaohjeiden B-osassa. Asiakirja julkaistaan oppilaitoksen verkkosivuilla johtokunnan hyväksymisen jälkeen.

Yhteisen osan laatimisesta vastaa apulaisrehtori ja tutkintokohtaisten osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmien laatimisesta alakohtaiset koulutusvastaavat. Johtokunta hyväksyy sekä yhteisen osan että tutkintokohtaiset osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmat. Hyväksytyt suunnitelmat julkaistaan oppilaitoksen verkkosivuilla.

Oppilaitoksen yhteystiedot:
Saamelaisalueen koulutuskeskus
Menesjärventie 4
99870 INARI 
Puh. 040 723 7309
kanslia@sogsakk.fi

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on tunnistaa ja tunnustaa opiskelijan aiemmin hankittu osaaminen, joka vastaa suoritettavan tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Opiskelijan hankkiman osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella vältetään tarpeeton päällekkäinen koulutus ja osaamisen arviointi. Kun tiedetään, mitä opiskelija jo osaa, koulutusta voidaan suunnata tarkoituksenmukaisesti puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Osaamisen tunnustaminen myös nopeuttaa tutkinnon suorittamista.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen tehdään mahdollisimman pian opintojen alettua, mutta tunnistamista voidaan tehdä myös opintojen aikana. Tunnistamisessa käytetään monipuolisia menetelmiä, kuten esimerkiksi opiskelijan esittämiä asiakirjoja ja muita selvityksiä, tutkintotodistuksia, työtodistuksia, osaamiskartoituksia ja haastatteluja. Ofelaš tiedottaa opiskelijoille osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen menettelytavoista sekä tutkinnon muodostumisen tarjoamista yksilöllisistä valinnan mahdollisuuksista.  

Osaamisen tunnistaminen

Osaamisen tunnistaminen tarkoittaa sitä, että opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen selvitetään. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen opiskelijan esittämien asiakirjojen ja muiden selvitysten perusteella, joita voivat olla esimerkiksi tutkintotodistukset, työtodistukset, osaamiskartoitukset, haastattelut tai muut menetelmät.

Osaamisen tunnustaminen

Opiskelijan aiemmin suorittamat opinnot tunnustetaan, mikäli hankittu osaaminen vastaa suoritettavan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Suoritettavaan tutkintoon voidaan tunnustaa ainoastaan kokonaisia tutkinnon osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita. Osaamisen tunnustaminen tehdään sisällyttämällä tai arvioimalla osaamisen vastaavuus ja ajantasaisuus.

1. Osaamisen tunnustaminen sisällyttämällä 

Sisällyttämällä tunnustetaan: 

• voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaisesti suoritetut ammatilliset tutkinnon osat ja yhteisten tutkinnon osien osa-­alueet
• lukio­-opinnot, jotka on suoritettu käytössä olevan tai sitä edellisen lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti, ja joiden vastaavuus on määritelty Opetushallituksen määräyksessä (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa koulutuksessa)
• lukio-­opinnot, korkeakouluopinnot ja muiden toimivaltaisten viranomaisten arvioimat ja todennetut opinnot siten kuin tutkinnon muodostuminen mahdollistaa (koskee aiemmin hankittua osaamista, jota ei ole määritelty tutkinnon perusteissa).  

2. Osaamisen tunnustaminen arvioimalla osaamisen vastaavuus ja ajantasaisuus

Aiemmin hankittua osaamista, jota ei voida sisällyttää, on mahdollista tunnustaa, mikäli se vastaa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita ja on ajantasaista. Koulutuksen järjestäjän nimeämät arvioijat tekevät osaamisen vastaavuuden ja ajantasaisuuden arvioinnin. 

Osaamisen ajantasaisuutta arvioidaan, jotta voidaan varmistua opiskelijan osaamisen olevan edelleen ajantasaista. Ajantasaisuutta arvioitaessa on tärkeää selvittää, onko opiskelija ylläpitänyt osaamistaan esimerkiksi työtehtäviensä tai harrastustensa kautta. Osaamisen ajantasaisuus arvioidaan yksilöllisesti opiskelijan esittämien dokumenttien, kuten työtodistusten, portfolioiden ja työnäytteiden perusteella, tai haastatteluin. Osaamisen ajantasaisuutta arvioidaan kokonaisuutena keskeisen osaamisen näkökulmasta.

Osaamisen vastaavuus arvioidaan vertaamalla aiempien suoritusten sisältöjä suoritettavan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin tai yhteisen tutkinnon osan osa­alueen osaamistavoitteisiin opiskelijan toimittamien asiakirjojen perusteella.

Mikäli opiskelijan esittämien asiakirjojen ja muiden selvitysten perusteella suoritusten vastaavuutta ja/tai osaamisen ajantasaisuutta ei voida todeta, mutta opiskelijalla on tarvittava osaaminen, koulutuksen järjestäjä voi ohjata opiskelijan näyttöön tai muuhun osaamisen osoittamiseen.  

Tunnustamispäätöksen tekeminen

1. Osaamisen tunnustaminen sisällyttämällä: Ofelaš valmistelee ja toimittaa dokumentit opinto-ohjaajalle, joka vie tunnustamiset opintosoritusotteeseen.
   
   
2. Osaamisen tunnustaminen arvioimalla osaamisen vastaavuus ja ajantasaisuus: Ofelaš ja opiskelija kartoittavat HOKS-keskusteluissa opiskelijan aiemmin hankitun osaamisen vastaavuutta ja ajantasaisuutta. Ofelaš tiedottaa asiasta YTO-opettajia ja/tai opinto-ohjaajaa. Osaamisen tunnustamisen arvioimalla tekevät ammatillisten tutkinnon osien osalta kaksi opettajaa ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osalta yksi YTO-opettaja. Opinto-ohjaaja ja YTO-opettaja arvioivat yto-opintojen osaamisen vastaavuutta ja ajantasaisuutta OPH:n ohjeistuksen (Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ammatillisessa koulutuksessa, 7.5.2024) mukaisesti.  
   
   Ofelaš ja/tai opinto-ohjaaja vie arviointipäätöksen opiskelijan opintosuoritusotteeseen ja tarvittavat tiedot HOKSiin.

Näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista ohjaavat ammatillisen koulutuksen säädökset ja tutkinnon perusteet. Näytöt suunnitellaan tutkinnon osittain ja suunnittelussa ja toteuttamisessa on aina noudatettava tutkinnon perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia, osaamistavoitteita ja ammattitaidon osoittamistapoja. Näytöt suunnitellaan ja näytöissä opiskelija osoittaa osaamisensa koulutuksen järjestäjän tutkintokielen mukaisesti.

Näyttöympäristöjen valinta

Näytöt järjestetään aina ensisijaisesti työpaikalla aidossa työympäristössä. Näyttöympäristöt valitaan siten, että niissä voi osoittaa tutkinnon perusteissa määrätyn osaamisen. Perustellusta syystä näytöt voidaan järjestää esimerkiksi oppilaitosympäristössä, virtuaalisissa ympäristöissä tai simulaattoreissa. Perusteltuja syitä voivat olla esimerkiksi potilas- tai liikenneturvallisuuden vaarantuminen tai soveltuvan näyttöympäristön kohtuuton etäisyys. Näyttöympäristön valinnassa on huomioitava, että kyseisessä työpaikassa on kriteerit täyttävä työelämän arvioija. Yleensä on selkeintä, että työelämän arvioija valitaan samalta työpaikalta, jossa opiskelija osoittaa osaamisensa. Koulutuksen järjestäjä vastaa työpaikan soveltuvuuden varmentamisesta näyttöympäristöksi.

Näytön suunnittelu

Koulutuksen järjestäjä vastaa näytön suunnittelusta. Suunnittelu tehdään tutkinnon osittain yhdessä opiskelijan ja työpaikan edustajan kanssa. Arvioitavan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin liittyvä osaaminen voidaan suunnitella osoitettavaksi yhdellä kertaa tai useassa näyttötilanteessa. Yhdessä näytössä voidaan myös osoittaa useaan tutkinnon osaan liittyvää osaamista. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on perehdyttää työelämän edustajat ja muut yhteistyötahot näyttöjen suunnitteluun ja toteuttamiseen roolinsa mukaisesti.

Näytössä osoitetun osaamisen täydentäminen

Mikäli opiskelijan osaamista ei voida arvioida kattavasti näytössä, sovitaan osaamisen yksilöllisestä täydentämisestä opiskelijan kanssa. Näyttö on kuitenkin aina ensisijainen tapa osaamisen osoittamiseen ammatillisissa tutkinnon osissa.

Muu osaamisen osoittaminen

Yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamisen osoittamisessa käytetään pääsääntöisesti muuta osaamisen osoittamista. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamista voidaan osoittaa myös ammatillisen tutkinnon osan näytön yhteydessä siten kuin yhteisten tutkinnon osien osaamisen arvioinnin osalta on suunniteltu. YTO-opettaja varmistaa yhdessä tutkinnon osan vastuuopettajan kanssa näyttöympäristön ja näytön sisällön soveltuvuuden YTO-osa-alueiden osaamisen arviointiin. Tutkinnon perusteissa on voitu myös määritellä, mitä muita ammattitaidon osoittamistapoja käytetään näyttöjen lisäksi.

Osaamisen arvioijien valinta ja nimeäminen

Ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioinnin toteuttavat ja arvioinnista päättävät koulutuksen järjestäjän nimeämät kaksi arvioijaa. Arvioijista toinen on pedagogisesti pätevä ja kelpoinen opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja ja toinen työelämän edustaja. Muulla koulutuksen järjestäjän edustajalla tarkoitetaan esimerkiksi kouluttajaa tai muuta koulutuksen järjestäjän opetushenkilöstöön kuuluvaa henkilöä, joka täyttää muut lainsäädännössä arvioijille säädetyt edellytykset. Työelämän edustaja voi olla työnantaja, työntekijä tai itsenäinen ammattiharjoittaja.

Erityisestä syystä, jos esimerkiksi työelämän edustajaa ei ole saatavissa toteuttamaan arviointia ja opiskelijan näyttö viivästyy tästä syystä kohtuuttomasti tai näyttö järjestetään oppilaitoksessa, arvioinnin voi toteuttaa ja arvioinnista päättää kaksi opettajaa tai muuta koulutuksen järjestäjän edustajaa. Yhteisten tutkinnon osien osalta arvioinnista vastaa ko. tutkinnon osan osa-alueen opettaja.

Osaamisen osoittamisen henkilökohtaistaminen

Henkilökohtaistaminen on olennainen osa näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista. Henkilökohtaistamisen perustana ovat tutkinnon perusteet ja koulutuksen järjestäjän tutkintokohtaiseen osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelma. Kunkin opiskelijan suunnitelma näyttöjen toteuttamisesta kirjataan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan. HOKSiin tulee kirjata näyttöjen osalta ainakin seuraavat tiedot tutkinnon osittain:

- näyttöjen ajankohdat (näytön alkamis- ja päättymispäivämäärä, jolloin opiskelija osoittaa osaamistaan käytännön työtehtävissä)
- näyttöjen sisällöt ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksien tai yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteiden mukaisesti
- näyttöympäristöt (työpaikat)
- näytön järjestäjä, jos se on joku muu koulutuksen järjestäjä
- vastaavat tiedot muusta osaamisen osoittamisesta tai osaamisen yksilöllisestä täydentämisestä
- erityistä tukea saavan opiskelijan osalta mahdollinen osaamisen arvioinnin mukauttaminen ja yksilöllinen osaamisen arviointi
- osaamisen arvioijat.

Yhteistyö opiskelijan, työelämän ja muiden tahojen kanssa

Koulutusvastaavat ja opettajat tekevät tiivistä yhteistyötä alansa työyhteisöjen kanssa. Yhteistyö on vastavuoroista kumppanuutta, missä korostuu säännöllisyys ja tavoitteellisuus. Työpaikalla järjestettävää koulutusta suunnitellaan yhdessä opettajan, opiskelijan ja työpaikan edustajien kanssa, ja työelämällä on merkittävä rooli myös opiskelijan opintojen suunnittelussa. Opinto-ohjaaja tekee aktiivista yhteistyötä alueen koulutustoimijoiden kanssa ja tukee opiskelijoita opinnoissa sekä heidän siirtyessä jatko-opintoihin tai työelämään. Ofelaš-ohjaajien ja opinto-ohjaajan tekemä yhteistyö alaikäisten opiskelijoiden huoltajien kanssa tukee opiskelijan sitoutumista opintoihin ja tavoitteiden saavuttamista. Oppilaitos tarjoaa yrityksille ja yhteisöille lupa-, pätevyys- ja korttikoulutuksia sekä säännöllisesti järjestettäviä maksuttomia työpaikkaohjaajakoulutuksia. Myös muita koulutuksia voidaan järjestää työelämän ja yhteisöjen toiveiden ja tarpeiden mukaisesti.

Palaute osaamisen kehittymisestä

Opiskelijalla on oikeus saada palautetta osaamisen kehittymisestä tutkinnon suorittamisen ja osaamisen hankkimisen aikana. Palautteen avulla opiskelijaa tuetaan hänen asettamiensa tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoja. Palautteen antamisen tavoitteena on, että opiskelija tietää, mitä hän jo osaa ja mitä hänen tulee vielä oppia saavuttaakseen tutkinnon perusteissa määrätyt ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Opettaja antaa palautetta opiskelijalle hänen osaamisen kehittymisestään ohjauskäyntien ja muun yhteydenpidon aikana, ja työpaikkaohjaaja antaa palautetta opiskelijalle koko työelämässä oppimisen ajan.

Opiskelijan valmiuksien varmistaminen ennen näyttöä

Osaaminen osoitetaan mahdollisimman pian, kun opiskelija on saavuttanut riittävän tutkinnon osassa vaadittavan osaamisen. Tutkinnon osan ohjaava opettaja varmistaa ennen osaamisen osoittamisen aloittamista, että opiskelija tuntee näyttöön liittyvät käytännöt, ohjeet ja määräykset. Tutkinnon osan arvioinnin perehdytyksessä käydään läpi ammattitaidon osoittamistavat, ammattitaitovaatimukset sekä arvioinnin kriteerit.

Palautteen antaminen näytön jälkeen

Osaamisen osoittamisen jälkeen pidetään palautekeskustelu, johon osallistuu opiskelija, työelämän edustaja ja opettaja. Keskustelun tarkoituksena on ohjata, kannustaa ja motivoida opiskelijaa sekä tuottaa tietoa opiskelijan osaamisesta eri osapuolille. Palautekeskustelun tavoitteena on kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, vahvistaa minäkuvaa ja itsetuntemusta.

Osaamisen arvioijien perehdyttäminen

Työelämän arvioijien perehdytyksestä huolehtii osaamista arvioiva opettaja. Arvioijat on hyvä perehdyttää kuhunkin yksittäiseen näyttöön yleisen perehdyttämisen lisäksi. Perehdyttämisessä painottuvat tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ja arvioinnin kohteet, arvioinnin kattavuus ja luotettavuus, arviointimenetelmät sekä arvioinnin dokumentointi ja tarkistaminen. Arvioijina toimivien henkilöiden perehdyttämisen sekä arviointitaidon ylläpitämisen ja kehittämisen tavoitteena on taata opiskelijoille oikeudenmukainen ja ammattitaitoinen arviointi ja lisätä näytöissä toimivien henkilöiden arviointiosaamista. Perehdyttämisen tulee olla säännöllistä ja systemaattista.

Osaamisen arviointi näytössä

Osaamisen arvioinnissa arvioidaan, miten opiskelija hallitsee tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Opiskelijan osaamista verrataan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin, osaamistavoitteisiin ja asetettuihin kriteereihin. Osaamista tulee arvioida monipuolisesti ja arvioinnissa on hyvä käyttää erilaisia arviointimenetelmiä. Osaamisen arviointi varmistaa, että todistuksen saavalla opiskelijalla on se osaaminen, mitä tutkinnon perusteissa edellytetään.

Osaamista arvioidaan tutkinnon osittain sekä yhteisten tutkinnon osien osalta myös osa-alueittain. Jos osaaminen osoitetaan useassa osassa erillisissä näytöissä, tutkinnon osan arvosana muodostetaan kokonaisuuden perusteella arvioijien päätöksellä. Vähintään toisen arvioijista tulee olla paikalla yksittäisessä näytössä.

Osaamisen arviointi muussa osaamisen osoittamisessa

Yhteisten tutkinnon osien edellyttämää osaamista arvioidaan pääsääntöisesti muilla tavoin kuin näytöissä. Arviointimenetelmänä voi olla esimerkiksi koe, portfolio tai arvioitavat tehtävät.    

Ohjaus ja erityinen tuki

Erityisten tukitoimien tarve dokumentoidaan HOKSiin ja huomioidaan osaamisen osoittamisen yhteydessä. Erityisopettaja osallistuu tarvittaessa prosessiin. Dokumentoinnin tekee ofelaš-ohjaaja. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus osoittaa osaamistaan eri tavoin, esim. suullisesti, kuvien kautta tai videoesityksellä. Näytössä voidaan lisäksi tutkinnon perusteiden mukaisesti käyttää erilaisia tukimateriaaleja, kuten selkokielisiä ohjeita, kuvia ja apuvälineitä. Näytössä voidaan tutkinnon perusteiden rajoissa antaa myös lisäaikaa tehtävien suunnitteluun ja mahdollisiin täydentäviin tutkintosuorituksiin. Näyttöön kuuluvat mahdolliset suoritusta täydentävät kirjalliset osat voidaan korvata suullisella suorituksella joko osittain tai kokonaan, jos opiskelijan ominaisuudet niin edellyttävät. Tukitoimista huolimatta opiskelija osoittaa näytössä itsenäisesti osaamisensa tutkinnon perusteiden mukaisesti.

Arvioinnin mukauttaminen ja ammattitaitovaatimuksista tai osaamisvaatimuksista poikkeaminen

Erityistä tukea saavan opiskelijan osaamisen arviointia voidaan mukauttaa ammatillisen perustutkinnon perusteiden osalta. Osaamisen arvioinnin mukauttamisella tarkoitetaan järjestelyjä, joissa erityistä tukea saavan opiskelijan ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaista osaamisen arviointia muutetaan laatimalla opiskelijalle yksilöllinen osaamisen arviointi. Tässä tulee ottaa huomioon opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet. Osaamisen arviointia voidaan mukauttaa vain siltä osin, mikä on välttämätöntä opiskelijan tavoitteiden ja valmiuksien kannalta.

Poikkeamisella tarkoitetaan järjestelyjä, joissa ammatillisen perustutkinnon suorittajan ei tarvitse osoittaa jotakin tutkinnon perusteiden edellyttämää osaamista. Poikkeaminen on mahdollista siinä tapauksessa, että tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ovat joko olosuhteiden tai opiskelijan aiemman osaamisen kannalta joiltakin osin opiskelijalle kohtuuttomia. Poikkeaminen on mahdollista myös silloin, jos se on perusteltua opiskelijan vammaan tai terveydentilaan liittyvistä syistä. Mukauttaminen ja poikkeaminen on mahdollista ainoastaan ammatillisissa perustutkinnoissa, ei ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa.

Osaamisen arvioinnin dokumentointi

Osaamisen arvioinnista näytössä vastaavat opettaja ja työelämän arvioija yhdessä. Vähintään toisen arvioijista tulee olla paikalla näytössä. Arvioija varmentaa osaamisen arvioinnin allekirjoituksellaan ja päiväyksellä arviointilomakkeelle. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamisen arvioinnin dokumentoi YTO-opettaja.

Opiskelijan itsearviointi

Oman osaamisen arviointi on tärkeä taito työelämässä. Opiskelijalle annetaan mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Itsearvioinnissa opiskelija pohtii omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan peilaten niitä suoritettavan tutkinnon osan osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Opiskelijan itsearviointi ei vaikuta osaamisen arviointiin ja siitä annettavaan arvosanaan.

Arvioinnista päättäminen

Arviointipäätös ja sen perustelut

Opiskelijan osaaminen arvioidaan viivytyksettä tutkinnon osittain ja yhteisten tutkinnon osien osalta osa-alueittain. Osaamisen arvioijat tekevät opiskelijan osaamista koskevan arviointipäätöksen tutkinnon osittain yksimielisesti. Arviointi suoritetaan ja arvioinnista päätetään aina kollegiona arviointikeskustelussa. Opiskelija ei osallistu arviointikeskusteluun eikä arvioinnista päättämiseen.

Yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arviointipäätöksen tekee YTO-opettaja tai opettajat yhdessä, jos YTO-opinnot on integroitu ammatillisiin tutkinnon osiin. Opettaja-arvioija tai muu koulutuksen järjestäjän edustaja tiedottaa opiskelijalle arviointipäätöksestä perusteluineen.

Arviointipäätöksen dokumentointi

Osaamista arvioiva opettaja dokumentoi ammatillisen tutkinnon osan arviointipäätöksen perusteluineen arviointilomakkeeseen ja kirjaa arviointipäätöksen opiskelijan opintosuoritusotteeseen. Tutkinnon osan vastuuopettaja tai ofelaš tallentaa arviointiaineiston. YTO-opettaja dokumentoi yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvioinnin lomakkeelle, ja toimittaa lomakkeen ofelakšelle. Ofelaš vie arviointipäätöksen opiskelijan opintosuoritusotteeseen ja YTO-opettaja tallentaa arviointiaineiston.

Arviointiaineiston säilyttäminen

Tutkintokoulutusten opiskelijalla on mahdollisuus tutustua kirjalliseen tai muutoin tallennettuun osaamisen arvioinnin arviointiaineistoon. Arviointiaineistoa säilytetään vähintään kuuden kuukauden ajan arvosanan antamisesta.

Tietojen siirto kansalliseen opintosuoritus- ja tutkintorekisteriin (KOSKI)

Opintosuoritukset siirtyvät automaattisesti kerran vuorokaudessa oppilaitoksen opiskelijahallintojärjestelmästä KOSKI-palveluun. Opiskelija ja alaikäisen opiskelijan huoltaja voivat tarkistaa KOSKI-palveluun kirjautuneet suoritustiedot ja opiskeluoikeudet Oma Opintopolku -palvelun kautta.

Opiskelijalla on mahdollisuus arvioinnin uusimiseen, jos osaamisen arviointi on hylätty. Opiskelijan kanssa arvioidaan yhdessä, millaista lisäosaamista hän tarvitsee, miten hän kehittää ammattitaitoaan ja milloin hän voisi tulla osoittamaan osaamisensa uudelleen. Opiskelijaa tiedotetaan arvioinnin uusimisen käytänteistä tutkinnon osan suorittamisen perehdyttämisen yhteydessä.

Opiskelijalla on mahdollisuus arvosanan korottamiseen, jos hän on saanut arvioinnista hyväksytyn arvosanan. Arvosanan korottamisen mahdollisuus koskee myös tunnustettuja tutkinnon osia. Jos opiskelija haluaa korottaa arvosanaansa, hänen tulee pyytää sitä kirjallisesti ofelakšelta tai opinto-ohjaajalta. Ofelaš tiedottaa opiskelijaa arvosanan korottamisen käytänteistä tutkinnon osan suorittamisen perehdyttämisen yhteydessä.

Opiskelijalla on oikeus pyytää osaamisen arvioinnin tarkistamista. Pyyntö tehdään kirjallisesti ofelakšelle tai opinto-ohjaajalle 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut mahdollisuus saada tietoonsa arvosana perusteluineen. Määräaikaan lisätään 7 päivää, mikäli päätös annetaan tiedoksi esimerkiksi kirjeellä, sähköpostilla tai vastaavalla ilman saantitodistusta. Arvioinnin tarkistamista voi pyytää vain arvioijien tai arvioijan päättämästä arvosanasta. Tarkistamispyynnön tekemiseen käytetään lomaketta, johon tarkistamispyyntö perustellaan. Arvioinnin tarkistamispyyntö kirjataan opiskelijan HOKSiin.

Arvioijat tekevät päätöksen arvioinnin tarkistamisesta ilman aiheetonta viivytystä, pääsääntöisesti kahden viikon kuluessa tarkistuspyynnön saatuaan. Päätös tehdään kirjallisena ja arvioija/arvioijat vahvistavat sen päiväyksellä ja allekirjoituksillaan. Jos arvosana ei muutu, arvioijien tulee perustella päätös. Jos arvosana muuttuu, ofelaš-ohjaaja tai opettaja kirjaa uuden arviointitiedon opiskelijan opintosuoritusotteeseen ja tieto kirjataan myös HOKSiin. Ofelaš-ohjaaja antaa tiedon opiskelijalle.

Ofelaš-ohjaaja tiedottaa opiskelijaa arvioinnin tarkistamisprosessista tutkinnon osan suorittamisen perehdyttämisen yhteydessä. Tutkinnon osan vastuuopettaja perehdyttää arvioijat arvioinnin tarkistusmahdollisuuteen.

Jos opiskelija ei ole tyytyväinen arvioinnin tarkistamista koskevaan päätökseen, hän voi pyytää arvioinnin oikaisua asianomaiselta työelämätoimikunnalta. Kaikki yhteisiä tutkinnon osia koskevat oikaisupyynnöt käsittelee kasvatus- ja ohjausalan työelämätoimikunta. Oikaisupyyntö tulee tehdä 14 päivän kuluessa tarkistamista koskevan päätöksen tiedoksisaamisesta. Opinto-ohjaaja tai ofelaš auttaa opiskelijaa oikaisupyynnön tekemisessä. Arvioinnin oikaisua voi pyytää vain arvioijien tai arvioijan päättämästä arvosanasta. Oikaisupyyntö merkitään opiskelijan HOKSiin.

Jos arviointi on ilmeisesti virheellinen, työelämätoimikunta voi määrätä uuden arviointikeskustelun sekä perustellusta syystä edellyttää koulutuksen järjestäjää asettamaan uudet arvioijat. Ofelaš tiedottaa opiskelijaa arvioinnin oikaisumenettelystä tutkinnon osan suorittamisen perehdyttämisen yhteydessä. Tutkinnon osan vastuuopettaja perehdyttää arvioijat arvioinnin oikaisumenettelyyn.

Todistusten antamisesta ja sisällöstä noudatetaan Opetushallituksen antamaa määräystä OPH-4251-2022. Tutkintotodistus annetaan opiskelijalle viivytyksettä, kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti tutkinnon perusteiden mukaisesti kaikki tutkinnon muodostumiseksi vaadittavat tutkinnon osat. Ofelaš huolehtii, että arvioinnit merkitään opiskelijan opintosuoritusotteeseen viivytyksettä. Kun kaikki arvioinnit on viety, laatii opinto-ohjaaja yhdessä opintotoimiston kanssa todistuksen. Todistus päivätään aina todistuksen antopäivälle ja sen allekirjoittavat rehtori ja ofelaš. Ofelaš sopii opiskelijan kanssa todistuksen antamisesta.

Todistus suoritetuista tutkinnon osista annetaan opiskelijalle hänen pyynnöstään, tai jos hänet katsotaan eronneeksi kesken tutkinnon suorittamisen. Todistukseen merkitään suoritetut tutkinnon osat ja/tai tutkinnon osan osa-alueet. Ofelaš varmistaa opiskelijan opintosuoritusotteeseen viedyt arvioinnit. Opintotoimisto laatii todistuksen yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Todistus suoritetuista opinnoista päivätään aina todistuksen antopäivälle ja sen allekirjoittavat rehtori ja ofelaš. Ofelaš sopii opiskelijan kanssa todistuksen antamisesta.

Todistus tutkintokoulutukseen osallistumisesta annetaan opiskelijalle hänen pyynnöstään. Osallistumistodistuksen liitteenä on opintosuoritusote. Ofelaš tarkistaa opiskelijan suoritukset. Opintotoimisto laatii todistuksen. Todistus tutkintokoulutukseen osallistumisesta päivätään aina todistuksen antopäivälle ja sen allekirjoittavat rehtori ja ofelaš. Ofelaš sopii opiskelijan kanssa todistuksen antamisesta. Ofelaš tiedottaa opiskelijoita todistuksista opintoihin perehdytyksen yhteydessä ja HOKS-keskusteluissa.

Todistusten ja tarvittavien liitteiden antaminen

Ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista liitetään perustutkinnon perusteiden muodostumisen mukainen opintosuoritusote. Todistukseen liitetään opiskelijan pyynnöstä kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite.

Salassa pidettäviä tietoja ovat kaikki henkilötietoihin liittyvät asiat, kuten esimerkiksi henkilötunnus, yhteystiedot, yksityiselämä ja terveydentila. Salassa pidettäviä ovat myös koesuoritukset, arviointimerkinnät sekä sanalliset arvioinnit, jos opiskelijan arviointia on esimerkiksi mukautettu. Sen sijaan julkisia ovat todistukset, mutta ne eivät saa sisältää sanallista arviointia. 

Tietosuojan periaatteet SAKK:ssa:

- Noudatetaan voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä.
- Käsitellään vain sellaisia henkilötietoja ja sinä laajuudessa kuin lainsäädännössä annettu oikeus tai henkilö on itse antanut suostumuksen.
- Kunnioitetaan opiskelijoiden, yhteistyökumppaneiden ja henkilökunnan oikeutta yksityisyyteen. Heidän henkilötietojaan käsitellään vastuullisesti ja luottamuksellisesti.
- Tietosuoja varmistetaan tietoturvallisilla tietojärjestelmillä ja -palveluilla.
- Toimintaa seurataan, kehitetään ja parannetaan jatkuvasti.

Henkilötietojen käsittelystä on säädetty EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa 2016/697 sekä tietosuojalaissa 1050/2018.

Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan keskeisiä periaatteita ovat asiakaslähtöisyys, uudistumiskyky, joustavuus, tasalaatuisuus sekä jatkuva parantaminen. Laadunhallinnalla pyritään varmistamaan ja edistämään ammatillisen koulutuksen tavoitteiden saavuttamista niin, että koulutustoiminta olisi mahdollisimman asiakaslähtöistä, osaamisperusteista ja yksilölliset tavoitteet huomioivaa. Oppilaitoksen yhteisiin ja pedagogisiin toimintaohjeisiin on kuvattu osaamisen arvioinnin laadunvarmennuksen ydinprosesseja, joiden toteutumista seurataan sekä määrällisen että laadullisen tiedon pohjalta. Keskeisessä roolissa tässä ovat eri toimijoille kohdennetut arviointi- ja palautekyselyt sekä opiskelijahallintojärjestelmästä saatavat tiedot. Oppilaitos osallistuu myös Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttamiin laadunhallintajärjestelmien arviointeihin.