Pohjoissaamen kieli ja kulttuuri
Tiesitkö, että mursu on pohjoissaameksi ”morša” ja saamen kielten perintöä ovat suomessa sekä sanat ”mursu” että ”norsu”? Pohjoissaame on yksi saamen kielistä ja sitä puhutaan Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Pohjoissaamen sisämaan murreryhmä jakautuu itä- ja länsimurteisiin. Itämurteen puhuma-alueita ovat esim. Karasjoki, Utsjoki, Karigasniemi ja länsimurteen puolestaan esim. Koutokeino, Hetta ja Vuotso. Pohjoissaamella on oma kirjakielensä ja oikeinkirjoitussäännöstönsä, mutta sillä ei ole normitettua yleiskielistä ääntämystä, vaan kaikki ääntävät kieltä oman murteensa mukaisesti. Pohjoissaamessa käytetään mm. kirjaimia č, đ, ŧ, š, ŋ, ž, á. Esimerkiksi kirjain đ ääntyy kuten alku englannin sanassa this ja š kuten englannin sh. Tervetuloa opiskelemaan! Bures boahtin gazzat oahpu (= lusikoimaan oppia)!
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen pohjoissaamen kielen opinnoissa opiskellaan kieltä intensiivisesti lukuvuoden verran. Opintojen laajuus on 60 opintopistettä (op). Opinnot ovat lähiopintoina Inarissa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
Koulutus koostuu pääasiassa pohjoissaamen kielen opinnoista, mutta niiden lisäksi on saamelaisen kulttuurin ja valinnaisia opintoja. Lisäksi on kieliharjoitteluja, joiden avulla opiskelijalla on mahdollisuus tutustua Saamenmaahan ja saamenkieliseen työelämään. Koulutuksen tarkempi sisältö ja kurssikuvaukset löytyvät opetussuunnitelmasta.
Voit tutustua erilaisiin fraaseihin ja kielinäytteisiin Sano se saameksi -sivustolla. Pohjoissaamen ääninäytteet ovat itämurteella.
Haku
Haku suoraan oppilaitokseen. Hakulomake löytyy täältä.
Koulutus on tarkoitettu kaikille pohjoissaamen kielestä kiinnostuneille
Koulutuksessa lähdetään liikkeelle pohjoissaamen kielen alkeista, joten aiempia saamen opintoja ei vaadita. Opetuskielenä on aluksi suomi ja opintojen edetessä pohjoissaame. Koulutuksen opetusohjelma on suunniteltu siten, että se sopii oman sukunsa kielen takaisinottajille, työelämässä saamen kielen ja kulttuurin osaamista tarvitseville sekä jatko-opintoja suunnitteleville. Koulutukseen voidaan hyväksyä myös oppivelvollinen saamelainen hakija, oppivelvollisuuslaki 4 §.
Oulun yliopiston Giellagas-instituutin ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen yhteistyö
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen pohjoissaamen kielen opinnoilla voi hakea hyväksilukua Oulun yliopiston Giellagas-instituutin saame vieraana kielenä perusopinnoille.
Opintojen hyväksilukumahdollisuus on esimerkki Oulun yliopiston Giellagas-instituutin ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen yhteistyöstä. Yhteistyön kautta saamelaisalueella on mahdollista opiskella lähiopetuksena pohjoissaamen kielen yliopisto-opintoja.
Pohjoissaamen kielen opintoja voi myös jatkaa Koutokeinossa Saamelaisessa korkeakoulussa.
Ajankohtaiset alaan liittyvät koulutukset löytyvät koulutuskalenterista
Etänä toteutettavat pohjoissaamen kielen opinnot
Jos lähiopiskelu Inarissa ei ole sinulle mahdollinen, tutustu Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tarjoamiin pohjoissaamen kielen perus- ja keskitason koulutuksiin sekä muihin lyhytkoulutuksiin, jotka toteutuvat etäopintoina.
KoulutuskalenteriLisätietoja
Tutustu myös näihin
-
Pohjoissaame
Tiesitkö, että mursu on pohjoissaameksi ”morša” ja saamen kielten perintöä ovat suomessa sekä sanat ”mursu” että ”norsu”? Pohjoissaame on yksi saamen kielistä ja sitä puhutaan Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Pohjoissaamen sisämaan murreryhmä jakautuu itä- ja länsimurteisiin. Itämurteen puhuma-alueita ovat esim. Karasjoki, Utsjoki, Karigasniemi ja länsimurteen puolestaan esim. Koutokeino, Hetta ja Vuotso. Pohjoissaamella on oma kirjakielensä ja oikeinkirjoitussäännöstönsä, mutta sillä ei ole normitettua yleiskielistä ääntämystä, vaan kaikki ääntävät kieltä oman murteensa mukaisesti. Pohjoissaamessa käytetään mm. kirjaimia č, đ, ŧ, š, ŋ, ž, á. Esimerkiksi kirjain đ ääntyy kuten alku englannin sanassa this ja š kuten englannin sh. Tervetuloa opiskelemaan! Bures boahtin gazzat oahpu (= lusikoimaan oppia)!
-
Koltansaame
Koltansaamen kielen perinteinen puhuma-alue ulottuu Norjan Näätämöstä (Njauddâm/Neiden) Venäjän Petsamoon ja Tuuloman Lappiin. Alue on nykyisin kolmen valtion rajojen pirstoma. Koltansaame on säilynyt parhaiten Suomen puolella, jossa kolttasaamelaisen asutuksen keskuksia ovat Sevettijärven (Čeʹvetjäuʹrr), Nellimin (Njeäʹllem) ja Keväjärven (Keväjäuʹrr) kylät. Koltansaamen kieli kuuluu itäisiin saamen kieliin ja on erityisen merkittävä osa kolttasaamelaisten kulttuuri- ja identiteettiperintöä. Koltansaamen puhujia on arviolta 300-400 henkilöä. Sen kirjakieltä alettiin kehittää järjestelmällisesti vasta 1970-luvulla ja sen pohjaksi otettiin Suonikylän murre. Koltansaame on yksi Inarin neljästä virallisesta kielestä ja sitä elvytetään nykyisin monin tavoin.
-
Inarinsaame
Inarinsaamen kieli ja kulttuuri ovat tärkeä osa saamelaiskulttuurin monimuotoisuutta Suomessa. Inarinsaame kuuluu uralilaisten kielten saamelaisryhmään. Kieliopillisesti se on monimutkainen, ja siinä on rikas taivutusjärjestelmä sekä useita sijamuotoja. Inarinsaamea on perinteisesti puhuttu Inarijärven ympäristössä. Inarinsaamen puhujia on noin 300–400 riippuen siitä, kuinka osaaminen määritellään. Puhujien lukumäärä on tasaisessa nousussa pitkäjänteisen kielenelvytystyön ansiosta.