Saamelaisalueen koulutuskeskuksen pohjoissaamen kielen ja saamelaiskulttuurin koulutus (POSAKU) kestää vuoden ja on laajuudeltaan 60 opintopistettä (op). Koulutus koostuu pohjoissaamen kielen opinnoista (46 op) ja saamelaisen kulttuurin opinnoista (14 op). Kieliopintoihin sisältyy kieliharjoitteluja, joiden avulla opiskelijalla on mahdollisuus tutustua Saamenmaahan ja saamenkieliseen työelämään.

Koulutus on tarkoitettu kaikille pohjoissaamen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille. Koulutuksessa lähdetään liikkeelle pohjoissaamen kielen alkeista, joten aiempia saamen opintoja ei vaadita. Opetuskielenä on aluksi suomi ja opintojen edetessä pohjoissaame. Koulutuksen opetusohjelma on suunniteltu siten, että se sopii työelämässä saamen kielen ja kulttuurin osaamista tarvitseville sekä jatko-opintoja suunnitteleville. 
 
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen pohjoissaamen kielen opinnoilla voi hakea hyväksilukua Oulun yliopiston Giellagas-instituutin saame vieraana kielenä perusopinnoille. Opintojen hyväksilukumahdollisuus on esimerkki Oulun yliopiston Giellagas-instituutin ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen konkreettisesta yhteistyöstä. Pohjoissaamen kielen ja kulttuurin opintoja voi myös jatkaa Koutokeinossa Saamelaisessa korkeakoulussa.

Oppiaineen tavoitteena on kouluttaa monitaitoisia kielen ammattilaisia saamelaisyhteisön tarpeisiin, antaa opiskelijoille hyvä kirjallinen ja suullinen taito pohjoissaamen kielessä, valmiudet käyttää saamen kieltä erilaisissa arkielämän viestintätilanteissa ja valmiudet suorittaa yleisten kielitutkintojen saamen kielen keskitason tutkinto. Opiskelijat, joilla on yleiset edellytykset osallistua ylioppilastutkintoon, voivat suorittaa saamen kielen ja kulttuurin koulutuksen käytyään myös saamen kielen lyhyen oppimäärän ylioppilaskokeen. 

Koulutuksen tavoitteena on myös antaa opiskelijoille tietoa saamelaisten historiasta, saamelaisesta perinteistiedosta, nykykulttuurista ja yhteiskunnallisista erityispiirteistä, jotka liittyvät saamelaisten asemaan vähemmistö- ja alkuperäiskansana.

Koulutuksen perustana on myös tutustua kielen revitalisaatioon eli elvytykseen ja olla osa tätä yhteistä tavoitetta.

Pohjoissaamen kielessä voi suorittaa Yleisten kielitutkintojen perus, keski- tai ylimmän tutkinnon. Tutkinnossa on seuraavat osat: puheen ymmärtäminen, tekstin ymmärtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen. Pohjoissaamen kielen tutkinto järjestetään kerran vuodessa. Kielitutkintoon osallistuminen on vapaaehtoista. 

Tutkinnon suorittamalla voi osoittaa virallisesti kielitaitonsa. Tutkintotodistusta voi käyttää esimerkiksi työ- tai opiskelupaikan hakemiseen. Tutkinnot ovat maksullisia, hinta riippuu valitusta tutkinnosta ja sen tasosta. Tutkintomaksusta vastaa opiskelija itse.

Yleiset kielitutkinnot ovat aikuisille suunnattuja kielitaitotutkintoja. Tutkinnot mittaavat kielen osaamista sellaisissa käytännön tilanteissa, joissa aikuinen joutuu puhumaan, kuuntelemaan, kirjoittamaan tai lukemaan jotakin vierasta kieltä - joko Suomessa tai ulkomailla. Yleiset kielitutkinnot ovat kansallisia ja virallisia kielitutkintoja, niiden kehittämistyöstä vastaavat Opetushallitus sekä Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus. 

Lisätietoa kielitutkinnosta täältä.

Opiskelu pohjoissaamen kielen ja kulttuurin perustuu runsaaseen vuorovaikutukseen opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa. Sosiaalisella yhteisöllä on suuri merkitys oppimisessa ja näin vuorovaikutteinen oppiminen ja osaaminen tulevat hyödynnettyä. Oppitunneille osallistuminen on siis erittäin tärkeää. 

Opiskelu järjestetään soveltaen kielikylpymenetelmää siten, että opintojen edetessä koulutus toteutetaan pääasiassa pohjoissaameksi. Alussa apukielenä käytetään suomea, mutta alkeiden jälkeen opetuskielenä käytetään pääasiassa pohjoissaamea. Opetus toteutetaan pääasiassa lähiopetuksena ja mutta opinnot sisältävät myös itsenäistä opiskelua ja etäopintoja.

Opiskelijaa pyritään valmentamaan valinnoissaan ja opinnoissaan suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja vastuulliseen toimintaan sekä toimimaan ryhmän jäsenenä. Oma-aloitteisuus, läsnäolo tunneilla, aktiivisuus ja kyky itsenäiseen työskentelyyn opiskelussa ovat tärkeitä tavoitteita.

Opinnot vaativat säännöllisen läsnäolon tunneilla, vähintään 80 % läsnäolo/kurssi. Siitä ylimenevät poissaolot (erityisesti selvittämättömät tai luvattomat poissaolot) voivat olla syy opintokokonaisuuden hylkäämiseen. Poissaolot selvitetään mahdollisimman pian. 

Oppitunneilla annettu tieto on opintokokonaisuuden ydin ja harjoitukset nivoutuvat oppituntien sisältöön. Erityisesti kieliopintojen suullisten harjoitusten suorittaminen on huomattavan vaikeaa ilman säännöllistä läsnäoloa tunneilla. Tämä koskee yhtä hyvin myös muita kielen osa-alueita. 

Jos ei pääse tunneille, kukin opiskelija huolehtii itse siitä, että hän pysyy ajan tasalla ja tietää, mitä tunnilla on käsitelty. Minkäänlaisia erillisiä kotitehtäviä tms. korvaavia töitä ei automaattisesti järjestetä, ne ovat aina poikkeuksia ja niistä keskustellaan erikseen. Myöskään tukiopetus tms. ei ole automaatio. Opintokokonaisuuksien suorittamiseen liittyvien tehtävien palauttamatta tai tekemättä jättäminen voivat olla syy opintokokonaisuuden hylkäämiseen.

Huomioi opetussuunnitelman eri opintokokonaisuuksien etenemisesteet, esim. Saame II -opintokokonaisuutta ei voi suorittaa ellei Saame I ole suoritettuna tai suoritteilla. Opetussuunnitelman opintokokonaisuuksista on kerrottu etenemisesteistä kohdassa lisätiedot. 

Syyslukukauden alussa opiskelija tekee itselleen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS). HOPSin käsittelyä varten sovitaan erilliset ajat, jolloin on mahdollisuus keskustella tarkemmin opintoihin liittyvistä kysymyksistä ofelaš-ohjaajan kanssa. Opintojen alussa opiskelijoille tehdään myös lukitesti, jolla kartoitetaan mahdollisia oppimis-, luku- ja kirjoitusvaikeuksia. Lukuvuoden aikana opiskelija ja ofelaš-ohjaaja yhdessä arvioivat ja päivittävät opiskelusuunnitelmaa. 

Opinto-ohjaaja neuvoo kaikkia opiskelijoita opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Opinto-ohjaaja Tea Niemelä: puh. 040 723 7201 tai tea.niemela@sogsakk.fi

Opiskelun arviointitapoina käytetään itse-, vertais- ja opettajan johdolla tapahtuvaa arviointia. 

Opintokokonaisuksien arvosanaan vaikuttavat kurssien kirjalliset ja suulliset tehtävät, jatkuva näyttö, tuntityöskentely, kotitehtävien ja muiden kurssiin kuuluvien tehtävien tekeminen sekä kurssikoe. Opintokokonaisuuden voi arvioida myös ilman koetta tai tenttiä. Tällöin opintokokonaisuuteen sisältyy esim. suullinen koe, raportti, esitelmä, projektityö tai muu näyttö. Joissakin opintokokonaisuuksissa hyväksytty arvosana voi edellyttää esim. suullisia esityksiä ja tutkielmia. 

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opetusaineissa aineenopettaja arvioi opiskelijan osaamistaidot opetusaineessa arvioinnin kriteerien mukaisesti asteikolla 1–5: erinomainen (5), kiitettävä (4), hyvä (3), tyydyttävä (2) ja välttävä (1). Käytössä ovat myös merkinnät suoritettu (S) tai hylätty (HYL). Merkintä SK tarkoittaa, että suoritus on kesken.

osaamistavoite: Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa pohjoissaamen ääntämyksen perusteet, perusrakenteita, ydinkielioppia ja perussanastoa. Hän pystyy viestimään päivittäiseen elämään liittyvissä tilanteissa, kertomaan itsestään ja ympäristöstään. Opiskelija osaa lukea helppoja tekstejä, keskustella helpoista aiheista ja kirjoittaa saameksi yksikertaisia kirjoitelmia. Opiskelija osaa käyttää opinnoissa tarvittavia (sähköisiä) työvälineitä ja kieliteknologiaa.

sisältö: Erilaisia ääntämis-, keskustelu-, luku-, kirjoitus- ja kuullunymmärtämisharjoituksia, kielioppia, sanastoa, (sähköiset) työvälineet ja mahdollisia opintomatkoja. Opiskelija tutustuu opinnoissa tarvittaviin (sähköisiin) työvälineisiin. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman.

aihealueet: Minä ja taustani, koti ja asuminen, jokapäiväinen elämä, sosiaalinen vuorovaikutus ja saamelaiskulttuuri.

toteutustavat: Oppitunnit, harjoitukset, itsenäistä työskentelyä, opintomatkoja.
oppimateriaali: Länsman, Helmi 2005: Cealkke dearvvuođaid 1; Sammallahti, Pekka 1989: Sámi-suoma-sámi sátnegirji, Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja; Pope. Kirsten – Sárá, Máret 2004: Eatnigiella, Giellaoahpu váldogirji; muu oppitunneilla jaettava ja käytettävä oppimateriaali. 

suoritustavat: Oppitunnit, harjoitukset ja kirjallinen ja/tai suullinen koe.

arviointi: 1‒5. Arviointi kirjallisten harjoitusten ja tehtävien, kokeiden sekä suullisen näytön perusteella. 

opetuskieli: Pohjoissaame ja suomi.

osaamistavoite: Opiskelijalla on perustiedot pohjoissaamen keskeisestä kieliopista, rakenteista ja perussanavarasto. Hän lukee ja kuuntelee helppoja tekstejä, osaa keskustella helpoista aiheista sekä kirjoittaa saameksi lyhyitä kirjoitelmia ja viestejä. Opiskelija tuntee pohjoissaamen sanojen taivutusjärjestelmän keskeisimpiä periaatteita. Hän osaa käyttää tärkeimpiä pohjoissaamen kieleen liittyviä tietolähteitä, kuten sanakirjoja, kielioppeja ja kieliteknologiaa.

sisältö: Erilaisia ääntämis-, keskustelu-, luku-, kirjoitus- ja kuullunymmärtämisharjoituksia, kielioppia, taivutusjärjestelmän perusteet, sanastoa, sähköiset työvälineet ja mahdollisia opintomatkoja. 

aihealueet: Jokapäiväinen elämä (kauppa ja palvelut, koti ja asuminen, matkustaminen, värit ja vaatteet) sekä saamelaiskulttuuri. 

toteutustavat: Oppitunnit, harjoitukset, sanakokeet ja itsenäistä työskentelyä ja perehtymistä kirjallisuuteen. 

oppimateriaali: Länsman, Helmi 2006: Cealkke dearvvuođaid 2; Sammallahti, Pekka 1989: Sámi-suoma-sámi sátnegirji, Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja; Pope. Kirsten – Sárá, Máret 2004: Eatnigiella, Giellaoahpu váldogirji; muu oppitunneilla jaettava ja käytettävä oppimateriaali.

suoritustavat: Oppitunnit, harjoitukset ja kirjallinen ja/tai suullinen koe.

arviointi: 1‒5. Arviointi kirjallisten harjoitusten ja tehtävien, kokeiden sekä suullisen näytön perusteella.  

opetuskieli: Pohjoissaame ja suomi.

lisätiedot: Saame I suoritettuna/suoritteilla.

osaamistavoite: Opiskelijalla on perustiedot pohjoissaamen keskeisestä kieliopista, rakenteista ja perussanavarasto. Hän soveltaa niitä suulliseen ja kirjalliseen kielenkäyttöönsä ja kartuttaa perusrakenteita ja sanastoa. Hän osaa lukea erityyppisiä helppoja tekstejä, osaa keskustella helpoista aiheista sekä kirjoittaa saameksi erilaisia lyhyitä kirjoitelmia ja viestejä. 

sisältö: Erilaisia ääntämis-, keskustelu-, luku-, kirjoitus- ja kuullunymmärtämisharjoituksia, kielioppia, sanastoa ja mahdollisia opintomatkoja.

aihealueet: Jokapäiväinen elämä (harrastukset, kiinnostuksen kohteet ja vapaa-aika), matkustaminen, terveys ja hyvinvointi, sää sekä saamelaiskulttuuri.

toteutustavat: Oppitunnit, harjoitukset, sanakokeet ja itsenäistä työskentelyä ja perehtymistä kirjallisuuteen.

oppimateriaali: Länsman, Helmi 2006: Cealkke dearvvuođaid 2 ja 3; Sammallahti, Pekka 1989: Sámi-suoma-sámi sátnegirji, Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja; muu oppitunneilla jaettava ja käytettävä oppimateriaali. 

suoritustavat: Oppitunnit, harjoitukset sekä kirjallinen ja/tai suullinen koe.

arviointi: 1‒5. Arviointi kirjallisten tehtävien, kokeiden sekä suullisen näytön perusteella. 

opetuskieli: Pohjoissaame ja suomi.

lisätiedot: Saame I suoritettuna ja Saame II suoritettuna/suoritteilla.

osaamistavoite: Opiskelija osaa keskustella ja kirjoittaa pohjoissaameksi. Hän osaa soveltaa aikaisemmin oppimaansa tietoa suulliseen ja kirjalliseen kielenkäyttöön ja kehittää sanavarastoaan. Hän osaa lukea vaativampia tekstilajeja saameksi ja osaa kirjoittaa ja keskustella saameksi erilaisista aiheista. 

sisältö: Erilaisia keskustelu-, luku-, kirjoitus- ja kuullunymmärtämisharjoituksia, kielioppia, sanastoa ja mahdollisia opintomatkoja. Eri teemojen ympärille rakennettuja ohjattuja keskustelu- ja kirjoitusharjoituksia ja lyhyitä, valmisteltuja suullisia esityksiä eri aiheista. 

aihealueet: Ympäristö, työ, sosiaalinen vuorovaikutus.

toteutustavat: Oppitunnit, harjoitukset, sanakokeet ja itsenäistä työskentelyä ja perehtymistä kirjallisuuteen.

oppimateriaali: Länsman, Helmi 2008: Cealkke dearvvuođaid 3 ja 4; Sammallahti, Pekka 1989: Sámi-suoma-sámi sátnegirji, Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja; Pope. Kirsten – Sárá, Máret 2004: Eatnigiella, Giellaoahpu váldogirji; muu oppitunneilla jaettava ja käytettävä oppimateriaali. 

suoritustavat: Oppitunnit, harjoitukset sekä kirjallinen ja/tai suullinen koe.

arviointi: 1‒5. Arviointi kirjallisten tehtävien, kokeiden sekä suullisen näytön perusteella.  

opetuskieli: Pohjoissaame.

lisätiedot: Saame I ja II suoritettuna ja Saame III suoritettuna/suoritteilla.

osaamistavoite: Opiskelija syventää pohjoissaamen kielen suullista ja kirjallista taitoaan ja kykenee käyttämään pohjoissaamea monenlaisissa tilanteissa. Opiskelija pystyy esitellä kertoa jostakin laajemmasta aiheesta tai pitämään esitelmän/alustuksen valitsemastaan aiheesta, käyttämään saamenkielisiä lähteitä ja perustelemaan näkemyksensä. 

sisältö: Erilaisia keskustelu-, luku-, kirjoitus- ja kuullunymmärtämisharjoituksia, kielioppia, sanastoa ja mahdollisia opintomatkoja. Eri teemojen ympärille rakennettuja ohjattuja keskustelu- ja kirjoitusharjoituksia. Opiskelija pitää esitelmän tai alustuksen valitsemastaan aiheesta. Esitelmään/alustuksen valmistaudutaan etukäteen mm. kokoamalla käsiteltävien aihepiirien sanastoa. 

aihealueet: Ympäristö, yhteiskunta, sosiaalinen vuorovaikutus.

toteutustavat: Oppitunnit, harjoitukset, sanakokeet ja itsenäistä työskentelyä ja perehtymistä kirjallisuuteen.

oppimateriaali: Jaetaan tunneilla.

suoritustavat: Oppitunnit, esitelmä, harjoitukset ja kirjallinen ja/tai suullinen koe.

arviointi: 1‒5. Arviointi kirjallisten tehtävien, kokeiden sekä suullisen näytön perusteella.  

opetuskieli: Pohjoissaame.

lisätiedot: Saame I, II, III suoritettuina ja Saame IV ja kieliharjoittelu suoritettuna/suoritteilla.

osaamistavoite: Opiskelija syventää ja kehittää pohjoissaamen kielen suullista ja kirjallista taitoaan ja kykenee käyttämään pohjoissaamea monenlaisissa tilanteissa. Opiskelija tutustuu kääntämisen perusperiaatteisiin ja osaa kiinnittää huomiota keskeisiin kielioppiasioihin, lauserakenteisiin ja pohjoissaamen ja suomen keskeisimpiin eroihin ja yhtäläisyyksiin. 

sisältö: Erilaisia keskustelu-, luku-, kirjoitus- ja kuullunymmärtämisharjoituksia, kielioppia, sanastoa ja mahdollisia opintomatkoja. Eri teemojen ympärille rakennettuja ohjattuja keskustelu- ja kirjoitusharjoituksia. 

toteutustavat: Oppitunnit ja kirjalliset ja suulliset harjoitukset.

oppimateriaali: Jaetaan oppitunneilla.

suoritustavat: Oppitunnit, harjoitukset, sanakokeet ja itsenäistä työskentelyä ja perehtymistä kirjallisuuteen.

arviointi: 1‒5. Arviointi kirjallisten tehtävien, kokeiden sekä suullisen näytön perusteella. Opintokokonaisuudesta 3 op voi olla sisällöltään vapaavalintaista. Arviointi valinnaiselta osalta asteikolla suoritettu/hylätty.

opetuskieli: Pohjoissaame.

lisätiedot: Saame I, II, III, IV ja kieliharjoittelu suoritettuina ja Saame V suoritettuna/suoritteilla. 

osaamistavoite: Opiskelija tutustuu saamelaiseen kirjalisuuteen. Hän lukee ainakin yhden pohjoissaamenkieliseen (lasten)kirjallisuuteen kuuluvan teoksen ja osaa esitellä sen ja kertoa siitä oman arvionsa. 

sisältö: Omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen, kirja-arvostelun tai kirjaesittelyn laatiminen, keskustelua.

toteutustavat: Oppitunnit, keskustelua, omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen.

oppimateriaali:  yksi saamenkielinen (lasten)kirja 

suoritustavat: Kirjallisuuden lukeminen, keskustelua ja kirja-arvostelu tai -esittely.

arviointi: Suoritettu/hylätty.

opetuskieli: Pohjoissaame ja suomi.

lisätiedot: Saame I ja II suoritettuna ja Saame III suoritettuna/suoritteilla.

osaamistavoite: Opiskelija tutustuu työelämään ja sen vaatimuksiin ja soveltaa oppimaansa työtehtävissä, jotka edellyttävät saamen kielen taitoa. 

sisältö: Opiskelija tutustuu molemmilla kieliharjoittelukerroilla viikon ajan sellaisiin työtehtäviin, jotka edellyttävät saamen kielen taitoa ja kielen kirjallista tai/ja suullista käyttöä. Hän soveltaa ja käyttää oppimiaan tietoja ja taitoja käytännön työelämässä. Harjoittelupaikka voi olla Suomessa tai ulkomailla. 

toteutustavat: Opiskelija kirjoittaa kummastakin harjoittelusta pohjoissaamenkielisen sivun pituisen
raportin, jossa kertoo harjoittelustaan (esim. tekemistään työtehtävistä) ja pohtii harjoittelun yhteyttä ja merkitystä opintoihinsa.

suoritustavat: Harjoittelu ja raportti.

arviointi: Suoritettu/hylätty.

opetuskieli: Pohjoissaame.

lisätiedot: Kieliharjoittelu I: Saame I, II suoritettuina ja Saame III suoritettuna/suoritteilla.
Kieliharjoittelu II: Saame I, II ja III suoritettuina ja Saame IV suoritettuna/suoritteilla.

Opintokokonaisuus 683504P Johdatus saamelaiseen kulttuuriin 5 op järjestetään Oulun yliopiston Giellagas-instituutin opetussuunnitelman mukaisesti. 

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opiskelija hakee ko. opintojen suorittamista varten erillistä opinto-oikeutta Oulun yliopistosta. Opinto-oikeus haetaan Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opintojen alettua. Ofelaš-ohjaaja (ryhmäohjaaja) auttaa ja ohjeistaa haussa.

Opintokokonaisuudet merkitään todistukseen arviointiasteikolla 1-5 ja samalla nimellä ja numerokoodituksella kuin ne ovat Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. 

Mikäli opiskelija ei läpäise opintokokonaisuuksia Oulun yliopiston Giellagas-instituutin vaatimusten mukaisesti, niin opiskelijan kanssa sovitaan erillisestä suorituksesta ja opintokokonaisuudet merkitään opiskelijan opintoihin nimellä Saamelaiskulttuuri 1 ja Saamelaiskulttuuri 2. Arviointi tällöin suoritettu/hylätty.

Opintokokonaisuus 683505P Saamelaisten historia ja esihistoria 5 op järjestetään Oulun yliopiston Giellagas-instituutin opetussuunnitelman mukaisesti. 

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opiskelija hakee ko. opintojen suorittamista varten erillistä opinto-oikeutta Oulun yliopistosta. Opinto-oikeus haetaan Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opintojen alettua. Ofelaš-ohjaaja (ryhmäohjaaja) auttaa ja ohjeistaa haussa.

Opintokokonaisuudet merkitään todistukseen arviointiasteikolla 1-5 ja samalla nimellä ja numerokoodituksella kuin ne ovat Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. 

Mikäli opiskelija ei läpäise opintokokonaisuuksia Oulun yliopiston Giellagas-instituutin vaatimusten mukaisesti, niin opiskelijan kanssa sovitaan erillisestä suorituksesta ja opintokokonaisuudet merkitään opiskelijan opintoihin nimellä Saamelaiskulttuuri 1 ja Saamelaiskulttuuri 2. Arviointi tällöin suoritettu/hylätty.

osaamistavoite: Opiskelija osaa koltansaamenkielisiä fraaseja ja on tutustunut kolttasaamelaiseen kulttuuriin.  

sisältö: Lyhyt johdatus koltansaamen kieleen ja kulttuuriin, opintomatkoja esim. Sevettijärvelle. 

toteutustavat: Oppitunnit, opintomatkat, vierailut, keskustelua.

oppimateriaali: Jaetaan tunneilla.

suoritustavat: Oppitunnit, opintomatkat, vierailut ja luennot.

arviointi: Suoritettu/hylätty.

opetuskieli:  Koltansaame/suomi.

osaamistavoite: Opiskelija osaa inarinsaamenkielisiä fraaseja ja on tutustunut inarinsaamelaiseen kulttuuriin.  

sisältö: Lyhyt johdatus inarinsaamen kieleen ja kulttuuriin, opintomatkoja esim. vierailu inarinsaamen kielen kielipesässä. 
toteutustavat: Oppitunnit, opintomatkat, vierailut, keskustelua. 

oppimateriaali: Jaetaan tunneilla.

suoritustavat: Oppitunnut, opintomatkat, vierailut ja luennot.

arviointi: Suoritettu/hylätty.

opetuskieli: Inarinsaame/suomi.